MT1

Hei. Sain tietää vasta aikuisiällä että minulla on Aspergerin oireyhtymä. Lapsena minulla oli pakko-oireet ( no on vielä mutta vähemmän) . Isoveli tuli välillä häiritsemään minua ja hermostuin helposti. Peruskoulussa minulla oli yksi lapsuuden ystävä ja hän oli pari vuotta vanhempi. Hän lähti pois niin olin loppuajan yksin. Ammattikoulussa moni ärsytti minua mutta kestin ajan. Molemmissa kouluissa sain stipendit. Armeijassa oli aluksi vaikeaa kun tahti oli kovaa ja olin vähällä luovuttaa mutta onneksi oli ymmärtäväinen esimies jonka avulla pääsin hiukan rennommin. Minun piti jyrätä tai tulla jyrätyksi, olisin joutunut silmätikuksi siellä, onneksi niin ei käynyt.
Työelämään pääseminen pääsin Verven kuntoutuspaikan kautta 4 eri yrityksen kautta palkkatukityöhön keskikokokoiseen tuotanto yritykseen.
Asperger mikä se on? Se kuuluu autismin kirjoihin (Wikipedia löytyy lisä tietoa niistä).
Minun elämässä se on sitä että en pidä isoista porukoissa, en katso aina silmiin, minulla usein menee niin sanottu ohi korvien asiat eli joutuu usein kysymään uudestaan. En ole nopea tekemään asioita, en totu nopeisiin muutoksiin nopeasti vaan tarvitsen etukäteen tietää asiat. On vielä muutakin mutta en jaksa selittää niitä.
Ihmiset eivät aina ymmärrä minua ja välillä tuntuu että minua pidetään tyhmänä kun ymmärrän asiat eri tavoin kuin "normaalit ihmiset". Elämässä on ollut välillä vaikeaa. Onneksi minulla on vanhemmat jotka tukee minua ja auttavat vaikeissa asioissa.
Tiedän että tulevaisuudessa tulee vaikeita asioita vielä paljon mutta yritän selviytyä niistä. Toivon löytävän oikean naisen rinnalleni joka tukisi minua vaikeissa asioissa niin iloisissa ja surullisissa asioissa.