Viime kirjoituksessani mainitsin, että kynnykseni kirjoittaa tänne on varsin korkea. Tässä sitä kuitenkin taas ollaan. Jälleen on syytä kirjoittaa. Tälläkin kerralla aion olla jokseenkin yhtä salamyhkäinen sillä en tee näitä pääasiassa muiden toljotettavaksi vaan lähinnä oman ajatteluni työkaluiksi. Tällä kerralla kuitenkin esitän kysymyksen, joka on vaivannut mieltäni jo jonkin aikaa. Mutta malttia, ensin kirjoitan vielä jonkin verran tyhjänpäiväistä lätinää (="alustusta".)
Aloittakaamme otsikosta. Otsikko on tärkeä osa tekstiä, sitä ne äidinkielen opettajatkin jaksavat sanoa. Mitä on siis tuo siansaksa tuolla otsikossa (Oikea ulkoasu on: μ=ΣXP)? Meillä matemaatikoilla on sille nimi: odotusarvo. Odotusarvo ilmaisee sen, mikä tulos on keskimäärin odotettavissa jostakin tietystä satunnaistapahtumasta. Eli esimerkiksi uhkapelissä se kertoo sen, kuinka paljon keskimäärin jäät voitolle tai tappiolle joka kierroksella pelattuasi monta kierrosta putkeen.
Odotusarvo, vaikka mainio lukuarvo onkin, ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Esimerkiksi lotossa se on varsin pieni. Veikkaisin (varmaksi en tiedä), että se on lähellä lottorivin hintaa pakkasen puolella. Suurin osa lottoajista luultavasti tietää tämän mutta silti he jatkavat pelaamista. Miksi? Koska JOS se päävoitto sattuisi osumaan JUURI HEIDÄN kohdalleen, se korvaisi kaiken ja paljon, paljon enemmän. Heidän mielestään riskin ottaminen on sen arvoista vaikka he eivät teoriassa voikaan voittaa.
Keno puolestaan on siitä mielenkiintoinen rahapeli, että siinä pelaaja saa valita, tyytyykö hän kohtuullisen todennäköisiin mutta pieniin voittoihin vai lähteekö hän kisaamaan päävoitosta. Tuntuu loogiselta ajatella, että suurin osa valitsisi jälkimmäisen vaihtoehdon samasta syystä kuin lottoaja jatkaa lottoamista.
Tähän väliin ajatus, jonka mielekkyys (mikäli siihen sitäkin sisältyy) paljastunee tuonnempana. Jos saisin täyttää yhden Keno-kupongin ilmaiseksi, niin luonnollisesti lähtisin tavoittelemaan päävoitosta. Pienemmillä voitoilla ei kuitenkaan loppujen lopuksi olisi juuri merkitystä.
Monesti sanotaan, että meillä on vain tämä elämä ja se pitäisi elää täysillä. Ikään kuin arpalippu, josta en itse ainakaan muista maksaneeni mitään. Nyt olisi siis mahdollisuus (ehkä) voittaa päävoitto. Pitää vain ottaa riski. Ihan jännittää.
Olen siis tullut siihen tulokseen, että aina kannattaa yrittää. Valitettavasti vain aukottomalta tuntuva päättelykään ei aina välttämättä ole sitä. Esimerkkinä mainittakoon, että tuhansia vuosia luultiin Auringon kiertävän Maata, mikä tuntuu nykyään aivan naurettavalta ajatukselta.
Tiivistääkseni päättelyni mahdollisia vuotokohtia, kysyn nyt sen kysymyksen, jonka mainitsin tekstin alkupuolella. Kysymys on avoin kaikille, jotka ovat vaivautuneet lukemaan tämän. Pelkkä yksinkertainen kyllä tai ei riittää. Toki jos on jotain muutakin asiaa, niin saa sen sanoa :) Eli tuo näennäisen merkityksetön mutta itselleni tärkeä kysymys:
Kannattaako ottaa riskejä?
Post Scriptum
Väsymyksestä ja tekstin uudelleen kirjoittamisesta aiheutuvan vitutuksen takia teksti ei välttämättä ole parasta mahdollista, yritän korjata sitä kunhan herään aamulla (pävällä.)
Edit 20.7.2007: Empiiriset kokeet ovat osoittaneet, että kyllä kannattaa.
