Voi kun mä haluaisin...
...niin rakastaa olla tulla rakastetuksi...voi kun mä haluaisin että joku sanoisi mulle välillä ole hiljaa...tai että penni ajatuksistasi...voi kun joku keräisi mun sukkia pitkin asuntoa ja naureskelisi miten mulla välillä on asiat ihan levällään...voi kun joku kuiskuttaisi korvaan salaisuuksia...voi kun mulla olisi joku johon luottaa täysin ja saisin turvallisessa ilmapiirissä omistautua toiselle täysin...ja hän omistautuisi mulle, ilman mustasukkaisuuksia ja turhia draamoja...voi kun mulla olisi joku jolle tehdä runon mun tunteista ja koukeroisella käsialalla kirjoittaisin sen käsintehdylle paperille...ja hän arkistoisi sen samaan kansioon joissa tärkeitä papereita...
Voi kun jonkun kosketus tuntuisi vatsanpohjassa ja pikkuhiljaa tutustuessa riisuisimme toistemme naamiot uskaltaen olla aitoja...voi kun tekisimme talvella lumienkeleitä... kesällä repisimme päivänkakkaroista lehtiä ja ennen rakastaa, ei rakasta-hoentaa olisimme laskelmoineet siten että vastaus on se ensimmäinen...tai jos tulisi laskuvirhe, sopisimme nauraen että tuloksesta huolimatta se on silti että rakastaa...
Riidan sattuessa emme käyttäisi tietoamme toisesta hyväksemme lyödäksemme toinen alas henkisesti, sillä emme olisi toistemme vihollisia vaan samalla puolella...voi kun hän hyväksyisi itsensä ja suurinpiirtein tietäisi kuka hän on. Voi kun ilahtuisi kun lähtisi mun luota, laittaisi kätensä taskuun ja löytäisi piilottamani paperilapun jossa lukee kuinka minä rakastan ja hyvästä syystä...
Voi kun hän pystyisi puhumaan tunteistaan ja kestäisi myös omat tuntemukseni vaikka en aina samaa mieltä olisikaan...voi kun hän tykkäisi selittää pitkästi minkälaisen kirjan luki tai elokuvan katsoi ja mitä ajatuksia se hänessä herätti...voi kun hän jaksaisi edes hetken kuunnella miten mulla meni työpäivä...voi kun hän tulisi omillaan toimeen kuitenkaan olematta materialisti...
voi kun hän osaisi kierrättää...voi kun hän tekisi inventaarion mun jääkaappiin ja heittäisi kaksi kuukautta vanhan maidon pois tekemättä siitä isoa numeroa, korkeintaan naureskelisi...voi kun hänen arvonsa olisivat poliittisesti enemmän sitä vasenta laitaa...
Voi kun hän vaan rakastaisi minua ja osaisi ottaa rakkauttani vastaan. En ole täydellinen, minulla on historiani, hänellä on historiansa ja katseemme olisi suunnattu tulevaisuuteen.
Snif... nyyh .. [broken]
