Kaikkihan varmasti tuntevat lajin nimeltä hevospoolo. Tuo Englannissa valtaisan suosion kerännyt laji on poikinut jo aiemmin variaatioita kuten polkupyöräpoolon, mutta jostain syystä mopoilla ei ainakaan virallisesti pooloa pelata. Niinpä kehitin tähän ammottavaan tyhjiöön uuden lajin, mopopoolon.
Mopopooloa pelattaessa tarvitaan hyvät suojukset, sillä taklauspeli on sallittua. Henkilövahinkojen minimoimiseksi olisi hyvä käyttää kevyimpiä mahdollisia mopoja. Mailat on lainattu jääkiekosta, pallo sen sijaan on salibandypallon tyylinen mutta tehty teräksestä lytistymisen välttämiseksi. Pelaajia on 12 per puoli, kaikki yhtäaikaa kentällä. Ottelu koostuu kahdesta tunnin pituisesta puoliajasta. Bensaa mopoihin saa laittaa vain puoleksi tunniksi, joten mopopoolo on ainoa kenttäurheilulaji, johon kuuluvat varikkopysähdykset.
Kenttä on suuri ja pintamateriaali on joko asfaltti tai muta. Kentän pituuden on oltava 200 metriä, eli noin kahden jalkapallokentän verran. Leveyttä on sata metriä. Useimmista muista kenttälajeista poiketen kentällä saa olla kumpareita ja hyppyreitä. Lisäksi kentällä on oltava vähintään yksi yli 20 neliömetrin vesieste, syvyydeltään 20-40 cm.
Kuten varmasti kaikki osaavat päätellä, ei mopopoolo ole nössöjen laji. Ottelut ovat pitkiä, hikisiä ja verisiä. Bensiini ja testosteroni haisevat kilpaa, kun isot miehet pienten mopojensa kyydissä ottavat yhteen harvalukuisten hevosvoimien jyllätessä.
Ellei tästä lajista tulisi TV-menestystä, ei mistään!
