Uni alkoi siitä että olin tähtitieteellisen akatemian oppilaana, illalla tähti tornissa katselemassa taivaalle. Kaikkialla hyrräs ihmisiä ja asiat oli hyvin. Sitten näin kaukoputkesta outoa usvaa, ja sanoin siitä opettajalle. Juuri kun se katsoi putkeen, usvaa leijuikin jo kaikkialla.
Ihmiset alkoivat nukahtamaan, mutta muutamia jäi hereille. Herättelin kaikkia, ja huomasin että kukaan ei hengitä enää!
Sitten joku virkosi, mutta silmissä ei ollut enää mitään. Kuola valui suusta ja suu oli musta. Se tarttui mun vaatteisiin ja yritti purra mua. Juoksin ulos koulusta missä kaikkialla heräili näitä "zombeja". Pimeässä syysilmässä ulkona juoksin yksin ja huusin onko kukaan täällä enää normaali, ja joku nuori tyttö lähti tulemaan mua kohti ja huusi että "auta mua". Juuri kun käännyin katsomaan mistä huuto tuli, lauma noita ihmisiä vesikauhuissaan juoksi sen tytön luo ja repi sen kappaleiks.

Juoksin ja juoksin outojen huutojen keskellä ja päädyin piiloon jonnekin jättikokoiselle hevostallille. Sytytin muutamia valoja ja näin kuinka lauma noita zombi ihmisiä oli syömässä hevosta keskellä tallia. Se sisäelimet höyrysi ja valui lattialle kun zombiet söi niitä veri roiskuen.
Lähdin taas juoksemaan ja päädyin kapeaan rappukäytävään, josta kuului alhaalta ääniä niin jatkoin ylöspäin. Vastaan tuli kuitenkin lisää zombeja ja lopulta ne piiritti mut.

Yleensä unessa herää just ennen kun jotain kamalaa tapahtuu, mutta mä näin kun ne kaatoi mut lattialle, alkoi syömään mua ja heräsin vasta kun kamalan tuskan ja kivun jälkeen joku söi mun naaman!

En yleensä pelkää zombeja, eikä tuo muuten hurjan pelottava ollut mutta se oli kamalaa kun ei herännytkään "ajoissa" hyi...

Ensin olin jotenkin jostain kummansyystä koulussa.
Siellä sitte ihan normaaleja tunteja pidettiin tms.
Sitten opettaja lähti siitä luokasta yhtäkkiä juoksemaan johonkin.
Sit kaikki vaan ihmetteli et mitä nyt.
Sitte opettaja tuli takas luokkaan ja sano;''Noniin, nyt kaikki pysyy ihan rauhallisina, ei mitään hätää.''
Sit mä menin kattoo ikkunasta ulos ni taivas oli ihan mustien pilvien peitossa, mut sitte se taivas silleepuners oudosti.

Sitten yhtäkkiä mä olin himassa, siellä mä olin normaaliti omassa huoneessa hääräsin jotain omiani, muistaakseni kirjotin biisiä. (TAAS ;PP)
Sitte taivaalta rupes tulee sellasia outoja 'valonsäteitä', tai siis ne ei ollu valonsäteitä, ku ne oli vähän ku salamoita, mut ei ne ollu niitäkään (:DD) Ja jos se jotenki osus ni sit sä kuolit saman tien. Taivas rupes siis sillee rakoilee ja niitä sitte tuli sieltä vaa enemmä ja enemmä.

Sitte mä menin alakertaan ja mutsi ja faija luki vaan lehtee siel ja oli ihan normisti. Sit mä huusin niille siin; ''JUMALAUTA, MITEN TE VOITTE VAAN LUKEE LEHTEE KU TULEE MAAILMANLOPPU !!!!?!?!?''
Juu-u, kylläkyllä, mä siis jotenkin tiesin, että maailmanloppu on siis tässä nyt tulossa. (x'DD)
Mutsi ja faija oli sillee wtf ja katto ulos, sit ne meni ihan paniikkii.
Ja sit meidän katto rupes sillee jotenki hajoomaa, sitte sellanen 'säde' tuli yht äkkii siitä meidän katon läpi.
Mähän sitte kiljuin ku mikäki.
Sitten se jotenki katos vaan se juttu ja mä en tajunnu mitään enää mistää.

Sitten mä olin taas jotenki siirtyny koululle, siellä kaikki meni johonki erinnäiseen ulkorakennukseen. Se jotenki tuntu jatkuvan ja jatkuvan se sellanen käytävä siellä. Kaikki ikkunat oli peitetty, ilmastointiaukot tai sellaset, ja kaikki rei'ät oli peitetty ja vedetty jesaria päälle.
Se oli aika kammottavaa.
Mä sitten menin sinne muiden mukana sinne käytävän päähän, siellä oli sellanen foliosta tehty (joo mä tiiän, ihan tyhmää x'D) sellanen 'allas' mikä oli täynä tyynyjä ja sellasta.
Ja se 'allas' oli siis sit varten, että kun sinne meni sillon ku tulee se lopullinen maailmanloppu, ei kuole. Mut sitte ku tulee taas seuraava sellanen ni sitten se ei enää suojaa ja siitä ei sitten selviä, ellei joku keksi uutta keinoo mite siit vois sitte jäädä henkiin.

Sinne rupes sitte porukkaa menee ja mäki olin sitte menossa, mut sitten yht äkkiä mä olin TAAS himassa.
Sitte mutsi ja faija vaan oli siel ihan paniikissa, sitte mä näin ku taivas rupes taas sillee repeemään ja siel rupes tulee niitä juttuja alas. Mä en enää sitte tienny mitä mä tekisin.

Mä sitten vaan menin ihan rauhassa mun huoneeseen, hain mun kännykän. (okei joo tä oli jotain hirveetä)
Mietin hetken siinä sitte kenelle mä eka jättäisin hyvästit.
Päätin sitte soittaa ihastukselle ihan ensimmäisenä.
Yritin soittaa sille mut se ei vastannu, sit mä vaan nojasin mun pöytää ja itkin siinä.
Sitte katoin ni se oli yrittäny soittaa mulle, mä soitin äkkii takas ja se vastas.
Minä; ''MÄ RAKASTAN SUA !''
Se; ''Tähh, ootsä vetäny jotain vai mikä sua vaivaa..?''
Minä; '' VITTU TULEE MAAILMANLOPPU, ni ajattelin hyvästellä sut..''
Se; ''öhh.. toi..''
Sitte rupes linja pätkimää.
Minä; ''HALOO, OOTSÄ SIELLÄ?! KUULETSÄ?!''
Ja sitte puhelu katkes.

Mä olin ihan paniikissa, mä kirjotin tekstareita kaikille tutuille, läheisille ja ystäville siinä niin nopeesti ku pystyin.
Sitte sain kaikki hyvästeltyy ja juoksin alas.
Sitte ku astuin olohuoneeseen ni mä en pysyny enää pystyssä ja joka paikkaa rupes sattumaan ihan älyttömästi, se oli sellanen käsittämätön kipu, se oli sellane viiltävä. (Siis vaikkakin en sitä tuntenu ku toi oli unta, mut jotenki vaan osaan tetää millane se oli :DD)
Sitte mutsiki oli siin sillee makas lattialla ja oli ihan tuskissaa. Faija ei sit enää liikkunu ja tiesin heti et se oli kuollu. Sitte mutsiki yht äkkiä sillee jäi tuijottamaa jotai ja hetken päästä se oli sitten kuollu.

Sitten siirryttiin taas koululle, kaikki oli jostain syystä tullu ulos ja ne istu ihan normaalisti siinä.
Sitten yks sellanen todella hyvä ystävä, sellanen ketä en oo nähny ikinä siis IRL mut ollaan silti tosi hyviä ystäviä, ni se oli siinä mun vieressä ni mä jotenki tajusin et mun pitää kyllä nääki hyvästellä et en mä selviä tästä hengissä ni mä vaan rupesin halaa sitä ja sanoin et rakastan sitä.
Sitte kaikki vaan läti juoksemaan ja mä jäin siihen.

Sitte siirryin taas himaan.
Siellä mutsi ja faija oli hengissä taas. (outoa)
Ja ne vaan nukku ja jotain.
Sitten mä menin; '' ÄITI ME LÄHETÄÄN NYT OSTAMAAN FOLIOTA !''
Mutsi; ''Juuu''
Minä; '' Faija, rakenna sä sellanen hieno juttu siis sellanen IIIISO kehikko jostain puusta, laitetaan se tohon nurkkaan, ja sitte ku se päällystetään silllä foliolla ni me ei kuolla !''
Sitte ne vaan oli et joo kyllläkyllä, eikä ne tehny mitään.
Minä; ''MUTSI SAATANA, NYT MENNÄÄ HAKEE SITÄ FOLIOTA !!!!!!!!!''
Mutsi; ''en mä jaksa.''
Minä; ''EIJEESUSSAATANA, FAIJA, tule sä nyt sentään !''
Faija; ''Ei ku mä meen tekee sitä kehikkoo..''
Sitte faija meni vaan ulos ja katoin ikkunasta ni sellanen 'säde' osu siihen ja kuulu vaa ku se huus apua ja sit hiljeni..

Mutsi sen sijaan oli sitte kadonnu johonki, en enä nähny sitä missään.
Sitte ku kaikki oli hävinny ja mä olin yksin siellä, mä hain mun kännykän ja kirjotin sille un ihastukselle viestin;'' Mä rakastin sua 1½ vuotta, mä miettisin sua joka päivä, aina. Mä tarvitsin sua ittelleni, mut sä et tullu. Mä olisin halunnu nähä sut vielä, mut en mä voi enää, kaikki on ohi. Jos sä jäät henkiin vielä, ni onnee sulle. Ku luet tän, ni mä en toden-näjösesti oo enää hengissä. Anteeks kaikesta, rakastan sua !''

Sitte odotin etse saa sen lähetettyy ja heitin puhelimen menemää.
Sitte kävelin vaan ulos keskelle pihaa, siel ei ollu ketään hengissä, verta oli joka paikassa, puut oli kans kaatunu ja mitää ei ollu enä jäljel. Sit katoin taivaalle ni näin ku taivas repes just siitä munkohlta ja siel tuli sellanen säde ja se osu sitten muhun.

Sitte heräsin siihen että mä ihan oikeesti itkin.

Kamalin uni pitkään aikaan, ihan kauhee.
Hirveetä nähdä maailmanlopusta unta, se oli jotain ihan kamalaa.

TOIVOTTAVASTI EI OLLU ENNE-UNI ! ;ssssss