Tässä voisi luoda ensimmäisen ketjun sinkkuilusta.. eli voisi nkysyä, miten ootte päätyneet sinkuiksi, itsepäätettynä vai joutuneet sinkuksi? Vai aina sinkkuja olleet?
Tai tahtovatko ihmiset edes lopettaa sinkkuiluaan, sinkkuna saa tehdä mitä tahansa, kuulemma.
Ja sitten lopuksi, kertokaapas jotain vinkkejä miten pääsisi eroon sinkkuna olosta

Itte tulin jätetyksi keväällä, mutta minkäs tekee.. parempi sinkkuna kuin huonossa suhteessa (ei että entinen suhteeni olisi huono ollut).
Ei sitä tarvitse olla kiire hypätä suhteeseen uudestaan, koska eihän sitä kenen tahansa kanssa vakavempaa suhdetta tahdo.
Mutta mitään vinkkejä en osaa antaa paitsi.. kärsivällisyys on hyve. Kuin myös heittoverkko. Sillä saa napattua itselleen miehen/naisen/vuohen aika kätevästi

välimatka oli syy loppupeleis.. 2w oltiin mut si loppu..
Sinkkuna oleminen alkaa pikkuhiljaan tymppin jo.. et vinkkei vaa tänneki päin

Jos itse on mennyt, enemmän tai vähemmän vahingossa, sössimään hyvää suhdetta, hyvä vain jos harmittaa. Ei ainakaan tee samaa virhettä toiste..

Toivottavasti te kaikki löydätte itsellenne uudet hyvät suhteet, mitä ikinä kaipaattekaan :)

Ollut kohta jo reilu vuoden.. viimeksi ku erosin jouduin suljetulle osastolle ja viilsin ranteet pahasti auki.. mut nyt oon viihtyny tosi hyvin.. :)

Itse en saa tyydytystä isoista esineistä anuksessani, mutta kukin tavallaan.

Kyllä siitä singleilystä kannattaa ottaa ilo irti, vaikka kyllähän sitä toista joskus vierelleen kaipaa..
Silti mukava on vapaana herrana kalastella ja kulkea tämä kesä.. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä milloin se nykäisee.. Yhdissä mielen päätettiin aloittaa sinkkuilu.

Eipä siitä nyt kauaa ole kun sellainen hyvin toiminut 10kk juttu kaatusi intin takia. Olin kolme viikkoa kiinni ja kun tulin takaisin, tyttö vaan totesi että haluaisi olla yksin. Meni siinä aika paskaksi kun kokoajan odotti pääsevänsä oman kullan kainaloon ja sitten se läväyttääkin tuollaisen kivan siihe lomien kunniaksi.

Noh, ensviikonloppuna loppuu intti ja sitten alkaa kunnolla uuden etsintä, vaikka aluksi kaipailinki takasin tyttöni luo, mutta sitten tajusin että jos tolleen pystyy tekemään ei ole mitään tajua kunnioituksesta tai luottamuksesta joten eipä siinä mitään rakkauttakaan ole enää. Harmi sinänsä.

Sinkkuilussa on kuitenkin puolensa, vaikka välillä vähän yksinäinen olo tuleekin. Katsotaan vaan tulevaisuuteen suurin odotuksin.

tästä tulee pitkä ellei pisin keskustelu.. huh huh..

Mäpäs oonki aina ollu sinkku :D saapas nähä kuinka kauan tää jatkuu. Mutta mitäpä sitä huonoja huolimaan :) ja huonolla tarkotan nyt vaan että eipä nappaa ;E

Mä jouduin sinkuksi reilu kolme kuukautta sitten. Miut jätti poitsu, jota rakastin enemmän kuin mitään muuta Reilu puoli vuotta seurusteltiin. Hän löysi toisen. Ja tekstiviestillä miut jätti. Mutta en sitten tiedä pohjimmaista syytä miks jätti. Kun jälkeenpäin huomasin että hän valehteli paljon. Ja hänellä on vieläkin miun tavaroita kämpällään. Miun ei anna mennä hakemaan niitä, mut eipä herraa näytä kiinnostavan tuodakaan niitä.

Sinkkuilu alkaa pikkuhiljaa tympimään. Mutta en tiedä miks. Ei vaan oikein tuu edes lähdettyä mihinkään, kun ei koskaan saa seuraa. Kun kaikki kaverit seurustelee. Ja muutenkin alkaa olemaan sellainen tunne sisällä että haluais vakiintua ja asettua aloilleen. Se oikea vain vielä puuttuu...

ite olen ollut sinkkuna vuoden verran jätkä otti petti hakkas ja sit lähti.. olis se kiva kyl seurustella jonkun kivan tyypin kanssa mutta en tiedä uskaltaako sitä enään kun edellinen suhde oli mitä oli =(

Mut, on vaan varmaa nykyää nii vaikee saada vakuuttuneeks siitä et seurustelu olis parempaa...varsinkaa mun elämäs. työt vie niin paljon ja että asiaa lähtis muuttamaan täytyy olla aika upea ja mieletön nainen ja sen pitää oikeesti pystyä vakuuttaa mut... Sit jos jonku löytää ni non just muuttamas jonneki 500km päähän tai jtn muuta sellasta...eli myös huonoa tuuria. mutta kai sekin joskus loppuu...

joo ite oon sinkku ja oon ollu jo puoli vuotta pisin suhde on ollu 5kuukautta.mutta oishan se mukava taas rakastaa

Noo ite oon ollu liian kauan sinkkuna ja musta tää on aika perseestä.. :S mutta kyllä tää menee itseasissa välillä tuntuu et on parempi olla sinkku..mitäs täs nyt neuvoo..kannattaa vähä aikaa nauttii sinkkuna olosta.. :D sit jos joku oikeanlainen tulee kohalle ei ku kii vaan.. :P

Heh ja sulla on omassa profiilissa heti ekana et "haluisin oman jätkän" :D

Niin ja joo, mieluummin sinkkuna kuin huonossa suhteessa mut jos hyvä tulee vastaan niin kyl tää kolli aina kokeilee, jokuhan voi olla sit se oikea (*ikuinen romantikko* )

Sinkkuna olossa on omat hyvät puolensa, mutta toisinaan tulee se läheisyyden tarve.

Itse päätin viimeksi suhteen... Eli vähän reilu 4kk sitten, jätin exäni, koska tajusin hänen ajatusmaailman ja sen mikä oli tärkeintä... Ja olin oikeassa, viina meni edelle, viina höyryissä exän, exä meni edelleni... ja niin sit ajattelin et no thanks ei kiitos enää yhtään enempää paskaa minun niskaani... Eli toisin sanottuna, suhteemme oli pelkkää tappelua viinasta.. Ellei oltu yhdessä viikonloppuna ottamassa, mutta tappeluksi meni sekin.. Että näin... Ja nyt olen todennut että no thanks kundeille.. ku alkaa tuntumaan että olen joku paskiasmangneetti... Eli nyt riitti nuo saatanan paskiaiset ja juopot, mutta eipä täällä etelässä pahemmin muita olekkaan...

Mulla oli tossa suhde joka kesti tasan puol vuotta... Ukko lähti duuni porukan kanssa vähän laivalle viettää pikkujoulua ja eikö sit pomon tyttö ollu siellä mukana.. no mulle se sit väitti että ei siellä mtn tapahtunu.. hmm.. sit viikon se oli niin vaisua ihmistä ja ei kertonu mikä on, kunnes läväytti esille että haluu vaan vapautta(joka oli vaan pelkkää kusetusta kun muka rakastunu heti pomon tyttöön).. mutta se sit oli sellanen suhde.. ja vielä yritti olla kaveri mutta ei tollasen mulkun kanssa kaveri voi olla... nyt tässä sinkkuna ollu päälle 2viikkoa ja kyllä tässä ajassa alkaa kaipaa jotakuta viereen...
Voi kun löytyis joku joka ei tekis tollasta paskaa toiselle, ja se kyllä kuullosti siltä että nautti sanoa että sillä on uus nainen..
Nooh, tässä on moni ihminen sanonu mulle että kyllä se viel tulee häntä koipienvälissä takas pyytämään mua, mutta periksi en anna..
Eli ei tässä muuta kun oma kulta olis nyt hakusessa

Miksikö olen sinkku? jaa-a... Syitä on varmasti lukuisia ja molemmissa osapuolissa. Ehkä sitä naiset kavahtavat kauhulla, koska en kiinny helposti. Kestää pitkään ennenkuin voin rehellisesti sanoa että oikeasti välitän. Tunnevammaisuudella on varmasti myös ollut osansa, olen kylmä ihminen, jos minut ajetaan siihen suuntaan.

Mutta sanottakoon näin, että isoinkin mies tarvitsee halin... Olen ollut yksin jo pidempään ja tarvitsen haleja... paljon :)
(En laske suhteiksi mitään mikä ei ole kestänyt nimeksikään.)

oon ollu 2 vuotta sinkkuna kun kumppani jäi rattijuopon alle. kyllä tekis mieli kosrtaa sille rattijuopolle mutta en tiedä kuka se mahtaa olla. ala olla toipunu siitä ja saisi kyllä riittää tämä sinkkuilu

Just jouduin sinkuks... Melkeen vuos yhen ihanan italialaisen kanssa.. kunnes menin sen luokse uudelleen ja pum, kaikki muuttui parissa päivässä, kiitos hänen exänsä. Kyllä se meiän juttu olis päättynyt ennemmin tai myöhemmin ikäeron takia, mut tää tuli liian äkkiä.

En tykkää olla sinkkuna, se ei vaan luonnistu multa. Ehkä sekin on vaan asia mikä pitää opetella.

Niin no täs oman elämän aikana ei nyt ihan kauheesti oo niitä seurustelusuhteita ollu. Muutama, mutta ei koskaan mitään kamalan vakavaa. Vaikka tälläkin hetkellä yks ihminen mielessä, joka ei kylläkään tunne samalla tavalla.. Mutta ite oon kyl sitä mieltä et parisuhtees ois parempi olla, sinkkuna oleminen on tylsää: "yhden illan jutut" ei taida ihan olla mun juttui.

Oli pakko jatkaa tätä keskustelua vielä vaikka viimesin viesti onkin lähetetty aika kauan sitten.. :D

vuos sit meni puihi exän kanssa, mut oon ollu ihan tyytyväinen tähä tilanteesee vaikka välil ois jees nukkuu joku kainalossa, mut elämä pissii naisten suhteen pahasti silmään, joten voi alkaa pikkuhiljaa luovuttaa ja tykittää eteenpäin!

Naiset on ihania, ihan jokainen.nooot!
Pitkän suhteen kariutumisen jälkeen olo, kuin uudestaan syntynyt ja ei oo kiirettä minnekään. Elämä antaa ja ottaa, mulle se on ollu antelias, kaikella tapaa.
Ja aina se sinkkuna oleminen parisuhdepaskan voittaa.
Rakkaustarinat erikseen.
Jos haluu eroon sinkkuudestaan, ni ei kantsi ottaa musta esimerkkiä. Mä treenaan, en dokaa ja harvemmin tulee baarissakaan käytyä.
Toisinaan sit huomaa, miten yksinäinen on, mut sen tunteen kanssa on helppoo elää, ku miettii, mitä kaikkii vapauksia sinkkuus on tuonut tullessaan =) mieluusti tän vapauden tunteen jakaisi, mut vain harvan kanssa siihen pystyisi. Ja sit kun kolahtaa, ni mua viedään ku pässii narussa =)))

Ite kans kolme vuotta sitte päädyin sinkuksi ja siitä asti ollukki. Pakko sanoa et oon kyl nauttinu tästä ajasta ku saa mennä kuinka tykkää ja tehdä mitä huvittaa.. :)Mutta sitte taas haluais löytää jonku jonka kainaloon pääsis joka ilta nukkumaan, kertoo päivän tapahtumista ja joku jolle kertoo jos on paha mieli ja joku joka olis aina vierellä.

Etsintävaihde on ollu koko ajan päällä ja en yleistä mutta mun kohdalle on aina jotenki jännästi sattunu kaikenmaailman pelimiehet ja idiootit.. Mutta kai se "oikea" tulee sieltä joskus vastaan. :)

Selkä suoraksi, lippu korkeelle, ole oma itsesi, ni varmasti joku tykkää

pitääs vaa vissiin ittekki uskoa siihen että se 'oikea' joskus tomahtaa