Meiksi on soittanut pianoa tällä hetkellä noin viisi vuotta, ensin korvakuulolta itse oppien ja vanhalla kosketinsoittimella ränkäten. Sitten äiskä tempas ja ehdotti, että kokeilisin musaopistoon pääsyä ja pääsinhän mä sinne. Onneks, muuten en varmaan osaisi enää mitään :D Suoritin teoriaopinnot neloseen asti, klassisen pianon 3/3 ja vapaan säestyksen kakkosen ja kouraan tyrkättiin päättötodistus viime vuoden toukokuussa, jonka jälkeen muutin pois kaupungista lukion perään ja niin jäi se musaopisto taakse.

Soittelu jatkuu kuitenkin edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti, ja se on mulle parasta lääkettä melkein mihin vaan. Joskus soitan korvakuulolta ja jammailen kitaristikaverin kanssa, joskus taas kaivan vanhoja tai uusia nuotteja esiin ja tavailen niitä. Saatanpa joskus jopa yrittää säveltääkin jotain, mutta toistaiseksi ne on jääneet pelkän yrityksen asteelle.