Jos uskot vain siihen mitä näet, tuohon kysymykseen ei voi saada vastausta.

Mutta, mutta...
Nyt menee hieman puurot ja vellit sekaisin. Usko ei tarvitse tietoa, se tarvisee uskoa.

"Esse est percipi"

Ehei, tee itse tutkimusta. Tolla lauseella löydät syvällisempääkin pohdintaa juuri tuosta kysymyksestä mitä aluksi esitit.

Jos ei löydy niin heitän illalla mitä toi tarkoittaa.

Wikipedia:

"Vastoin yleistä luuloa Schrödinger ei tarkoittanut tällä kokeella, että hän uskoisi kissan voivan olla sekä kuollut että elävä samanaikaisesti. Schrödinger oli ennemminkin sitä mieltä, että kvanttimekaniikan teoria oli epätäydellinen eikä pystynyt kuvaamaan todellisuutta tässä tapauksessa. Koska kissan täytyy olla joko kuollut tai elävä, niin saman pitää päteä myös ytimeen, sen pitää olla joko hajonnut tai ei-hajonnut."

Elikkäs..

George Berkeley oli irlantilaisfilosofi joskus... no joskus. Hän edusti vahvasti empirismiä eli tieto perustuu kokemukseen. Lauseella "Esse est percipi" hän kiteytti ajattelunsa "Olemassa oleminen on havaituksi tulemista".

Kuten ensimmäisessä viestissä oli esimerkkejä:


Elikkä puun olemassa olo on riippuainen havaituksi tulemiseen. Berkeley sai arvostelua tästä teoriasta mutta hän selitti sen pappismiehenä jumalan avulla. Jumala havaitsee koko luomakunnan ja jumalan kautta kaikki saavat myös täten varmuuden olemassaolosta. Tästä vois vittuilla ja sanoo et jumalaa ei voi havaita, jumala siis ei ole olemassa, jumala ei voi siis havaita maailmaa, maailmalla ei ole olemassaoloa.

Ja todellakin tästä on empiirisessä filosofiassa puhuttu vuosisatoja, elikkä kyllä on muutkin vastaavaa miettineet.

_Jarno_ muokkasi viestiä 17:00 22.08.2006

Jep, tämä on Rene Descartesin suosittu lausahdus "Cogito ergo sum" "Ajattelen siis olen olemassa" tämä ja berkeleyn "esse est percipi" ovat käsittääkseni ne kaksi perus sitaattia millä nuorten filosofien aivoja availlaan lukiossa ja yläasteilla ympäri suomen maan. Toinen selittää oman olemassaolon ja toinen muiden.

Niinhän sitä on käytetty.

Olen myös törmännyt tuohon vaihtoehtotodellisuuksiin, enemmänkin kyllä viihdeteollisuudessa, kuin kirjallisuudessa (seikka mikä voi kertoa hyvin paljon siitä mitä viihdeteollisuuden tuotteita kulutan ja mitä kirjoja tai lehtiä luen).

Ajatuksena se on varsin kutkuttava, mutta omalla kohdallani en ole oikein saanut itseäni vakuutettua tuon paikkaansapitävyydestä,sen takia kuin alkaa pohtia sitä, että jokaisen tapahtuman (päätökset, luonnonmullistukset jne.) vaihtoehdoista muodostuisi oma todellisuus. Olisi todellisuuksien määrä lähellä ääretöntä -minkä mielekkyys kolahtaa ikävästi takahampaisiin.

Riippuu keneltä kysytään. Siltä kissalta itseltään vai siltä henkilöltä joka havaitsee / tarkkailee / havainnoi kissaa.

Tää on kyl tosi mielenkiintoinen aihe :> Sääli ku ei nyt tuu mitään filosofista mieleen..

Ainakin meidän jääkaapissa se valo sammuu, kun ovi menee tarpeeksi kiinni. Sitä en osaa sanoa syttyykö se sitten palamaan uudestaan, kun ovi on kokonaan kiinni.

JJ_Niemi muokkasi viestiä 23:18 13.10.2006
P.S Tämä on todella mielenkiintoinen ja vaikea aihe, kun kukaan ei tiedä 100% varmaksi.

Kun suljet silmäs ni "kuoleeko" maailma?


*en tiedä onko kenenkää aikasemmi kehittelemä idea, mut mitä ny vähä aikaa mietin tätä lukiessa:

Kun on voitu todeta, että nykyihmiset käyttävät vain pientä osaa aivokapasiteetistä, niin mitä varten se loppu osa on? Aiheeseen liittyen mahdollinen vastaus voisi olla, että ne prosessoivat "olemattomia" ärsykkeitä aisteillamme havaittaviksi, esim. muut ihmiset, samaan aikaan kun olemme heidän kanssaan tekemisissä. Eli ei puuta ole olemassa oven takana, vaikka itse siellä seisoisiki.

Tai mahdollisesti: kun muistaakseni aivot toimivat suurimmalla teholla rem-unen aikana, niin voisivathan ne luoda muistiimme elokuvamaisen päivän, joka vain sitten "koetaan" seuraavana päivänä. Eli tavallaan eläisi n. vuorokauden jäljessä.

Tosin tämäkin ajatusmalli pohjautuu itse oppimiini "tietoihin", joten aukkoja varmasti löytyy, esim. mistä tiedän että mulla edes on aivot--.

Mutta paha mennä sanomaan mikä on todellista. Eikä kuuluisien filosofien lauseisiin vetoaminen useinkaan ole riittävä argumentti, koska ne perustuvat lähes aina vallitsevaan aikakauteen, joten mielestäni täysin pätevää tietoa ei ihminen voi saada.