Jos nyt ihan diipist diippiin mennään, niin MINÄ itse on se pieni jyvä mitä muille ei näytetä ja välillä se voi olla kadoksissa jopa itseltään.

Jos vähän uidaan pintaa kohti, niin en usko ihmisen pysyvän "itsenään" koko elämäänsä. Tuo psykoanalyysivertaus on hyvin lähellä sitä miten minä käsitän itseni. Tosin en koe tämä minuutta kriisinä, vaan jatkuvana muutoksena. Olen oma itseni ja muutun koko ajan.

Kuten aiemmin totesin jossain keskustelussa: "Mitä yhteistä on 5-v. Chanilla ja 25-v. Chanilla. Hyvin vähän, voisi jopa sano, että EI mitään!

Tässä minua hieman iskee vastaan tuo muiden mielipide. Kuten Fukkedup aloitusviestissään kertoi, hänen "ystävänsä" haluavat pitää "vanhan" Fukkedupin ja ajatus "uudesta" on heidän mielestään feikkiä.

Lisähuomiona sanottakoon, että pidän ekstroverttejä ihmisiä hyvin sulkeutuneina ja introverttejä hyvin avoimina.

Hä? Mitä helvettiä? Sekosko se nyt totaalisesti?

Njaa, lähinnä syy minkä takia ajattelen noin on siinä miten ihmisiä kehoitetaan "voittamaan" pelkonsa, esim. hyvin kuuluisat (mies)näyttelijät ovat kertoneet olleensa änkyttäviä erakoita ja lavalla olo, esiintyminen, on auttanut heitä pääsemään tästä tilasta.

Tämä johtaa ekstrovertin pakonomaiseen pälpättämiseen turhanpäiväisistä asioista (ei ns. paljasta itseään) ja introvertin sitä vastoin paljastamaan koko ajan itseään (jos joku vain vaivautuu kuuntelemaan).

En usko, että on olemassa sellaista "oma itse" käsitettä, koska ihmisen tekemisiin vaikuttaa perhe, kaverit, tutut, ympäristö, tapahtumat. Ihminen pyrkimään sopeutumaan aina kaikkiin erilaisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin jopa ihan huomaamattaan. Jostain aina imetään niitä vaikutteita jotka saattavat pysyä siellä taustalla, mutta kyllä ne periaatteetkin muuttuu jos tilanne muuttuu radikaalisti.

Tähän tuli vähän lisää pohdittavaa, kun luin miten radikaalisti hormonit. Älkää nyt. Olen ollut hyvin tietoinen niiden yleisestä vaikuttavuudesta, mutta en ole ajatellutkaan, että ne esimerkiksi määräävät sen pitääkö rajusta seksistä ja vapaista sukupuolisuhteita.

Yhtä ahaa-elämystä rikkaampi, taas.

Being No One: Consciousness, The Phenomenal Self, and the First-Person Perspective

Aivan mielettömän mielenkiintoinen luento ja vielä aiheeseen liittyvä. Have FUN!