Itse en sinänsä näe miten 90-luvun trance eroaa merkittävästi nykyisestä. Idea on sama, mutta nykyään täytettä on enemmän, soundit on läskimmät ja ne näyttelevät suurempaa osaa biiseissä kun ennen. Tietynlaista kaavamaisuuttakin on tietty enemmän, mutta se on luultavasti tullut siitä, että se puree ihmisiin paremmin ja sitä kautta myy enemmän. Tiivistettynä yhteen lauseeseen: Ennen trance oli yksinkertaisempaa ja helpompaa. Empä ole kyllä koskaan aikaisemmin edes alkanut pohtimaan noita eroja juurikaan. Paul van dykin tuotannosta muuten huomaa aika hyvin tuon kehityksen.

Osittain samaa mieltä.. saan kyllä samoja fiboja (vaimennettuna) kun mitä silloin joskus -90 luvulla ja vuosituhannen vaihteessa, mutmut.. oon kuitenkin samaa mieltä sun kanssa että jotenki on laimeempaa.. Voi olla sit että sitä paskaa tulee tuutista niin paljo ettei helmiä erota niin hyvin.

Toisaalta kyse voi olla pelkästään psykoaktiivien puutteesta ;)

Mutta lisätäkseni tuohon edelliseen, heitin just muijan iPodiin Astral Projectionin - In The Mix.. Kyllä noi vanhat kolahtaa vieläkin parhaiten

Vilunväreitä menee päälaesta varpaisiin kymmenillä eri taajuuksilla kun kuulee jonkun vanhan huipun mitä kuunnellessa on ollut eeeerittäin hyvissä fiiliksissä joskus vuonna -99 :)