Niinä muutamina kertoina mitä olen teatterissa ollut olen lähestulkoon aina miettinyt, että tämä on kuolevaa viihdettä. Näyttelijät ovat "liian" lähellä ja parhaat kuvakulmat jäävät pois. Ääni ei ole paras mahdollinen ja en voi pistää pätkää pauselle lähteäkseni vessaan.

Ne näytelmät mitä olen nähnyt ovat olleet jokseenkin "konservatiivisia", esim. Shakespearia ja kotimaisia "hittejä".

Sama tuntuu vaivaavan sirkusta. Todella uutta ja innovatiivista sirkusta olen nähnyt lähinnä "Cirque du Soleigh":n (?) ohjelmissa töllöstä. Se tosin kertoo enemmän minusta kuin nykysirkuksen tilasta.

Eli jos haluaisi kiteyttää tämän sekavan höpinän ymmärrettäväksi keskustelun avaukseksi esitän tämän mietteen: onko vanhat viihdytystavat poistumassa meidän viihdekentästä vai...

Kirjat menevät mielestäni hieman "eri" kategoriaa tässä jutussa. Ne kun ovat olleet massojen "viihdettä" vasta reilut 100 vuotta.

Sirkus tai teatteri ei vaadi seuraajaltaan läheskään noin paljon.

Mutta siinä olet kyllä täysin oikeassa, että viihdykkeenä kirjat ovat ehdoton ykkönen.