Olen 6-vuotias jo, että äiti kertoisitko, mistä on pienet lapset tehty? Olen tarhan tädiltä kysynyt, mutta hän on minulle vain hymyillyt ja talkkari oli aivan hämmästynyt, he sanoivat, odotas nyt.
Naapurin pihalla kerrottiin, että pienet lapset on tehty niin, että vettä ja jauhoja sotkettiin ja ihmislapsia muovailtiin, sen jälkeen uunissa paistettiin ja käskettiin mennä kävelemään. Äiti! Tehdäänkö lapset niin?
Äiti! Voiko pienet ihmislapset tehdä lehmän pienestä vasikasta, kun vain ottais karvat pois, ei antais lupaa ammumaan, vaan käskis sanoja sanomaan, pyytäis potalle istumaan ja kahdella jalalla kulkemaan.
Äiti! Voiko pelto tai kasvimaa, pienen ihmistaimen kasvattaa? Miten taimet, vauvaakin pienemmät, maan mullassa pärjäävät, kun siellä on madot ja jyrsijät, ja sateet ja tuulet myrskyisät?
Jos minut on tehty sairaalassa tai tehtaassa lapsia valmistavassa, niin miten saivat lämmön ruumiiseen, miten saivat jalkani liikkeeseen, mistä huono olo kun tuhmasti teen, mistä itku kun sattuu varpaaseen?
Lapseni, pieni olet ymmärtämään, mutta väärin teen jos ääneti jään. Siis rakennusaineesta kerron nyt. Kas taivaan isämme kultainen, meille lahjoitti rakennusaineen sen. Se on rakennusaine kultaakin kalliimpaa, sitä ei kasva metsä ei maa, silti voi jokainen sen omistaa. Käyttöohje on yksinkertainen, käytä ainetta reilusti, tuhlaillen, sitä säilytä lämmössä sydämen, se on vihalle allerginen. Se on rakennustarvikepakkaus, jonka päällä on teksti...rakkaus.
Siitä sinutkin lapseni tehtiin, siitä on miljoonat lapset valmistettu, siitä on onni koteihin asennettu, siitä on kaikki paha karkoitettu.
Vain sisäänkirjautuneet voivat lukea ja lähettää kommentteja.