pikeq

~ Miltä minusta tuntuu? ~

Yksinäinen tyttö istuu sängyllään ja nojaa seinään.
Hänen poskensa ovat märät kyynelistä joita tulee vain lisää.
Tyttö tajuaa olevansa aivan yksin maailmassa.
Kukaan ei välitä tytöstä tai hänen mielipiteistään.
Kukaan ei kuuntele mitä tytöllä olisi sanottavanaan.
Kaikki vaan kiusaa ja pitää tyttöä pilkkanaan.
Tyttö ei saa koskaan mitä hän haluasi.
Hän on menettänyt kaiken tärkeän.
Hänellä ei ole yhtään ystävää, kavereita vain.
Tyttö haluasi pois maailmasta, pois kaikesta pahasta.
Tyttö on joutunut helvettiin.
Itku ei lopu, suru on pohjaton.
Mikään tai kukaan ei voi enää auttaa tyttöä.
Tyttö itkee, eikä itkulle näy loppua.
Se tyttö olen minä, Pike.


~ Tietoa minusta ~
Olen Pike niminen tyttö Tampereelta, oikeaa nimeäni en kerro. Olen oikeasti kotoisin Floridasta, ja muutan sinne takaisin ehkä lähitulevaisuudessa. Syntymäpäiväni on 7.6, ja en yleensä juhli niitä.  Harrastan runojen kirjoittamista, ja olen angstilapsi. Luen jonkin verran mangaa. Sarjat joita luen: Cherry Juice, Ranma ½, Oblivion High, Orange Planet & Full Moon.
Tyyliltäni olen emon, ernun ja scenen sekoitus. Minulla on kuvia kavereita.net'ssä, täällä ja eräällä
englantilaisella sivulla jonka omistan kaverini kanssa. Minulla on myös oma Twitter - sivu.
Tykkään melkeinpä kaikista eläimistä paitsi hevosista, sekä myös vihaan pikkuveljeäni jota
saa vapaasti kutsua apinaksi, yäk.
Mä ihailen julkkisemoja ja scenejä. Suosikkejani on mm.
Jonny, Lexi Lush, Chris, Hannie Dropkick, Oliver Sykes, Brookelle Bones, Jenn Curbstomp,
Sam ja Luke. Ihailen myös scene-bändistä tuttuja Melissa Marie, Allison Wonderland ja
Dani Gore. Musamakuuni kuuluu ehdottomasti Miyavi ja sen jälkeen tulee heti Hard Gay
sekä An Cafekin soi joskus. Soitan myös itse kitaraa, pianoa ja saksofonia.
Minulla on myös isojakin kokemuksia koulukiusaamisesta, olen nähkääs ollut ala-asteella koulukiusattu ja ylä-asteellakin kiusattiin vähän. Alhaalla on eräs laulu joka kertoo siitä
millaista elämäni oli koulukiusattuna.

Harhakuvitelma
Erään ihmisen tarina


Päivä yksi, tyttö heräsi aamulla
Oli hiukset sekaisin, kasvot kuin haamulla
Eikä kadulla, näkynyt edelleenkään ystävää
Niinku ei ennenkää, eilinen elää taas tänää


Eikä hän halunnut enää koskaa kouluu, joutuu
Koska sattuu, kun toiset vain pahaa puhuu
Tyttö oli romantikko eikä tottunu maailmaan
Hän tiesi kuinka maailma jaksaa satuttaa


Taas, hän kuitenkin lähti kouluun kulkemaan
Yritti olla pienest ettei kukaan huomaisikaan
Hän oli hiljaa, joka ikisenä päivänä
Ettei paljastaisi oikeaa itseään


Eikä opettajat huomannu kuinka välillä
Tyttö itki kun sattui käytävillä, välkillä
Eikä millää, jaksanut siirtyy tuntiin uuteen
Kaikki ilo vaihtunu masentuneisuuteen


kertosäe:
Kukaan ei välittänyt, käsittänyt,
Kuinka pettynyt voi olla jos on vain etsinyt, onnea,
Johon ei ole koskaan voimaa,
Kun sen tajuaa, ettei sitä saa.
Kukaan ei välittänyt, käsittänyt,
Kuinka pettynyt voi olla jos on vain etsinyt, onnea,
Johon ei ole koskaan voimaa.


Päivä kaksi, tyttö sai nukkuu pidempään
Oli viikonloppu, uskalsi vähän hengittää
Mut oli vaikeeta olla hauskaa yksinään
Kun ei ystävää, ollut edelleenkään


Tyttö heti aamulla laittoi kädet ristiin
Rukoili voimaa taas yhden päivän selviytymistestiin
Ja tiesi et taivas on taas suljettu tänää
Häneltä, niin kuin jokaisena päivänä


Eikä yrittää jaksa jos ei koskaa onnistu
Tyttö tiesi sen ja entisestään lannistu
Hän tiesi ettei enää halunnut jatkaa, matkaa
Ja kirjoitti kirjeen ennen itsemurhaa, jossa luki


" Ei enää uni auta, väsymykseen
Eikä aamulla kello auta, herätykseen"


kertosäe (2x)



~ HYO! ~
- Pikeq -