mytty kauan sitä odotin olikose totta sisälläni sykkii olo on toisenmoinen, oloni varmistui ja toiveissani odotin sen ajan kuluvan. aikaa kului ja totesin se oli vain mytty josta ei kehittynyt mitään, se oli suuri suru ja ahdistus kauan toiveessa olevasta mytystä. aika siihen meni että totuin että myttyä en tule koskaan näkemään. kaise oli luonnon lahja ettei se halunnut vielä tähän maailmaan syntyä. edelleenkin myttyäni vielä ajatelen olise silti niin ihana juttu että odotan että milloin saan toisen mytyn elämää seurailla se oli elämäni onnellisinta aikaa, olotila vaihteli päivittäin, aamulla paha olo yllätti rajusti, illalla olin tarmokas. katselin ja lueskelin tarinoita muista mytyistä. haaveilin pienestä mytystä jonka pukisin nalle pukuun. yhdessä katselisin hänen varttumista isommaksi. pienestä mytystä kävelevään ihmislapseen. nauruin ja itkuin eteenpäin. jokelteleminen muuttui pienimuotoisiksi lauseiksi ja siitä kautta puheeksi. iloinen pieni veitikka elämäni valo