*Jonez*

Oli niin hieno homma ku olin vissii jollai bimboblondilla kylässä:

M=Minä B=Blondi

Blondilla oli sähkökeskuksessa jotain vikaa ja mä päätin vähän vilkasta kun kerran huvikseen kahvilla olin siellä anyway.

B: Onkohan tuo nyt ihan viisasta, siellä on 230 volttia.

M: 400 volttia vaiheiden välillä

B: No sitä suuremmalla syyllä

M: No ei tässä mitään hätää ole, kun en ajatellut koskee mihinkään jännitteelliseen.

B: Nomut kuitenkin...

Roplasin vähän johtoja ja koetin ettiä vikaa. Lopulta löysin huonosti laitetun johdon sulakkeen takaa.

M: No täällä ei oo ku yks johto vähän löysällä, siks välillä sähköt katkeilee

B: No nyt kun kerran löysit vian, niin voitki tulla pois sieltä.

M: No en minä jaksa, anna se pienempi ristipää, niin ruuvaan ton paikalleen.

B: Et sä voi koskee sinne kun ruuvarissa on metallia!

M: No kyl mä voin, kun se on jännitetyöhön tehty sähkärin ruuvari.

B: Ei pelkkä ruuvari tee ammattimiestä.

M: Ei niin mutta tää on silti turvallista sillä ruuvarilla, koska se kestää sen 1000 volttia.

Laitan sulakkeeseen kiinni johdon paremmin, mitään ei edes meinannut tapahtua.

M: No niin nyt toi johto on kiinni ja ei pitäis olla mitään ongelmaa.

B: Tota... Mä ajattelin kuitenki soittaa sähkärin huomenna kattomaan sitä, ettei tuu mitään tulipalovaaraa tai mitään.

M: No on se kumma kun mun työhön ei luoteta.

B: Emmä millään pahalla, mutku en haluu mitään sanomista että ei oo sähköt normin mukaan tehty. Sähkäri näkis heti, että onko se oikein.

M: Nii no minähän olen sähköasentaja ammatiltani...

Blondi katto mua hetken, sillä meni naama punaiseksi ja katse kääntyi sen omiin varpaisiin. Mä katselin sitä hetken ja repesin oikeen kunnolla. Se ei sitte seuraavan 30 minuuttiin kehdannut kattoo mua silmiin :D

lol meen virran mukana jo olen niin C00l!

Vaimo pyysi miestään menemään kioskille hakemaan tupakkaa. Mies heitti takin päälle ja käveli kioskille vain huomatakseen sen olevan jo kiinni. Hän päätti sen vuoksi mennä läheiseen pubiin käyttämään tupakka-automaattia. Pubissa hän näki kauniin naisen, jonka kanssa mies alkoi jutella. He ottivat muutaman oluen, yksi asia johti toiseen ja pian he olivatkin naisen asunnolla. Hauskanpidon jälkeen mies huomasi, että kellohan oli jo kolme yöllä ja sanoi: "Voi ei, on jo noin myöhä! Vaimoni tappaa minut! Onko sinulla moottoriöljyä?" Nainen antoi miehelle öljyä, jota mies alkoi hieroa käsiinsä ennen kotiinsa menoa. Miehen vaimo oli odottamassa ovensuulla ja hän oli todella vittuuntunut. "Missä helvetissä sitä ollaan taas oltu?!" vaimo huusi. "No, se on nyt silleen kultaseni. Minä menin kiskalle, kuten pyysit, mutta paikka oli jo kiinni. Niinpä menin pubiin käyttämään tupakka-automaattia. Näin siellä pubissa todella upean typykän ja otimme muutaman paukun. Homma eteni niin, että yhtäkkiä huomasin olevani typykän asunnolla ja eikun sänkyyn", mies selitti. "Ai niinkö? Näytäppäs käsiäsi minulle!" vaimo tiuskaisi. Hän näki miehen kädet aivan öljyssä ja sanoi: "Saatanan valehtelija!! Sinä menit taas rassaamaan sitä helvetin jenkkiäs

Joka aamu herätessäni tähän kylmään elämääni, hajoan sisältäni.
Kaikki palat, jotka päivänaikana saan kootuksi hajoavat yöllä, murtaen lisää palasia koottavaksi.
Parempi tuhota itse kaikki ympäriltä, kuin antaa tuhoutua itsekseen.
Hylkään kaikki, jotten vedä heitä mukanani pimeyteen.

Unohtakaa koko juttu se on aivan liian pitkä

Otin jääkaapista jääkylmänkylmän kaljan ja se maistuu ihan saatanan hyvälle!

Missä ihmeessä nykyään ihmiset tapaavat toisensa? Joku sano että netissä käy kauhea kuhina, mutta itse en tiedä kuin yhden tapauksen, jossa treffipalstalla olis nuoripari syntynyt. (Ja sehän oli minun viimesuhteeni :P) Itse en nettiin luota koska jokapaikassa käy silleen että ihan jokaiselle muijalle tulee kauheet kehut että kun on niin kaunista ja kun niin haluaisi panna. Muijille nouseee kusi päähän, eikä ne jaksa kattoa tällasta perussälliä.

Nuoret ei käy tanssimassa ainakaan, eikä oikeen missää muuallakaan. Baarista ei suhdetta saa paitsi yhdeksi illanksi. Koulusta tai sitte jonkun kotibileistä tapahtuneen tutustumisen jälkeen on suhde syntynyt. Koulua ei mulla ole ja en jaksais lähtä ryyppäilemään. Eli aika heikolta näyttää raas. Kadulta iskeminen taisi olla muijien sanomana tehokas konsti. Pitääpä kokeilla.

Mietin taas yksinäisyyttäni asioita, tämä viimeisin suhteeni oli ollut sellainen että tässä haluan olla ikuisesti. Koskaan en saannut sanottua miten paljon häntä rakastin, koska rakastin niin paljon että sitä ei vain sanat tai teot olisi pystyneet kuvaamaan. Tällähetkellä kuitenkin tuntuu siltä että haluaisin elämääni jonkun ihmisen jolle voisi kertoa kaiken mikä mieltä painaa, viettää kivan söpistely illan ja kattella vaikka jotain leffaa. Tuntea toinen sylissä, tuntea toisen hengitys, aistia kuinka toinen nauttii istua sylissä.

Tällähetkellä elämä on puuduttavaa peruspullaa, töistä kotiin, hetken levähtää telkkarin eessä. Tekee ruokaa, hengaa kavereiden kanssa tai käy vetelee SIerralla parit luisut hiekkatiellä. Illalla istahtaa telkan eteen ja koettaa katsoa jos sieltä tulis jotain katsomista, jos ei tuu mitään katsomista, niin vaihtaa kanavan ja rupee hillumaan tietokoneella. Pelailee jotain tai sitte surffailee netissä. Sitten mennään nukkumaan ja mietitään asioita kunnes nukahdetaan ja sama toistuu viitenä päivänä viikossa. Viikonloput yleensä vietellään kavereiden kanssa jossain. Tai käydää Vantaalla mutsia kattelemassa, riippuu ihan miten löytyy rahaa.

Mutta jos mun elämään tulisi henkilö, jonka kanssa kemiat kohtaisivat ja pientä ihastumista olisi molemminpuolin, niin uskallanko minä lähtä mukaan?

Ei ole sääliä katseessa,
Mies tappaa koiransa
Ei lämpöä kosketuksessa,
Mies hakkaa vaimonsa
Ei ole toivoa kotona,
Mies jättää lapsensa
Ei kyyneltä silmäkulmassa kun
Mies jättää kotinsa

Ei ole palavaa rakkautta
Kun mies tuhoaa tunteensa
Ei intohimoa suhteessa
Kun mies menettää otteensa
Ei mies katso eiliseen
Ei hän usko huomiseen
Hän elää tässä hetkessä
ja valuu kyynel silmästä


Minä muuraan sydämeni umpeen
Hautaan tunteeni kuoppaan
Opetellaan alusta aloittamaan
Opetellaan anteeksi antamaan
Ei revitä vanhoja haavoja
Ei käännetä veistä haavassa
On aika kääntää sivua
On aika jatkaa matkaansa

Ei ole valoa tunnelissa
Ei ole parempaa huomista
Ei mies tunne ylpeyttä
Vaan rypee itsesäälissä
Mies tarttuu hiljaa aseeseen
Ja pyyhkii silmästä kyyneleen
Hän kiroaa synkän elämäänsä
Ennenkuin päättää päivänsä

Minä kylvän epätoivon siemeniä
Minä sammutan toivoni kipinöitä
Romahdus on kynnyksellä
Mielikuvitus on sen lääkkeenä

Minä muuraan sydämeni umpeen
Hautaan tunteeni kuoppaan
Opetellaan alusta aloittamaan
Opetellaan anteeksi antamaan
Ei revitä vanhoja haavoja
Ei käännetä veistä haavassa
On aika kääntää sivua
On aika jatkaa matkaansa

Minä muuraan sydämeni umpeen
Hautaan tunteeni kuoppaan
Opetellaan alusta aloittamaan
Opetellaan anteeksi antamaan
Ei revitä vanhoja haavoja
Ei käännetä veistä haavassa
On aika kääntää sivua
On aika jatkaa matkaansa

Tiellä ei ollut ketään oli täysin hiljaista, olin pysähtynyt tutkimaan Sierran sisälokaria, koska siitä oli mennyt kiinnikkeet poikki. Sain lokarin pysymään ilman kiinnikkeitä, mutta tarkistin kuitenkin että se myös pysyy. Tie oli tyhjä, kukaan ei ollut liikenteessä siihen aikaan ja sadettakin tuntui piisaavan. Laitoin auton käyntiin ja kuuntelin hetken kuinka janoinen vapaastihengittävä kaksilitrainen dokkilainen imi ilmaa ja bensaa sisäänsä. Hetken sitä kuunnellesani laitoin puhelimesta satunnaisen kappaleen soimaan ja kapple sattui olemaan Disturbedin Decadence. Tämä kappale on aina saannut minulle olon että pitää ajaa mahdollisimman kovaa. Tie oli tyhjä ja polkasin kaasua kerran. Moottori murahti hyväksyvästi ja nostin kytkimen ja painoin kaasun pohjaan. Moottori alkoi murista ja tunsin kuinka perä lähti hieman luistoon. Pieni vastaohjaus ja perä tuli kiltisti perässä. Vaihdoin kakkoselle ja painoin kaasun jälleen pohjaan vauhti nousi nopeasti sataseen ja vaihdoin kolmoselle. 160 jälkeen alkoi vääntö pikkuhiljaa loppua mutta hitaasti sain mittarin kahdensadan kohdalle. Mittari värisi mutta kipusi yli ja lopulta pysähtyi väristten 220km/h kohdalle, eli mittarin pohjaan asti. Maisemat vilisivät silmissä, tie oli kapea, pieni virne kävi suupielessäni kyllä Sierra kulkee ei siitä ole kiinni.