Eilen se sitten oli, kaikista ikinä paljon suuresti odotetuin (ainaki ny tänä vuonna.. ;)) keikka. Backstreet Boys oli Suomessa.
Oltiin kahden kaverin kanssa siellä, kun ensin oltiin päästy yli ja ympäri järkytyksestä, että Technicolor (tai miten ikinä ne nyt sitten tahtokaan nimensä kirjotettavan) oli lämppärinä ja kuolattu tarpeeks paljon yleisössä olleita HUNKSin ihanuuksia, niin päästiin itse asiaan. Vaikka ensin kotomaan-ihanuudet veikin katseita, niin ne kyllä unohtu heti kun BSB vallotti lavan. Kauhukseni totesin, että Nick Carter on lihonut, ja aloin kuulostamana kaveriltani, joka järkytyksissään Alice Cooperin keikan jälkeen itki, et täti-Alice on lihava :D
Palatakseni asiaan, konsertti oli mitä ihanin! Ei ihan niin pahaa teinihysteriaa ku viimeks, vaan muutama sivistynyt hysteria-piikki ja vitutus, että MIKSEN SITTENKIN ÄNGENNYT ETURIVIIN!!!
Tässä se, mihin mun aikuisen elämäni rahkeet riittää teinittämisen saralta. Kun aina ei voi käyttäytyä niin kuin ikä kai joskus vaatisi.. ;)
Vaan kiitos Bäkkärit!
NEVER GONE, NEVER WILL! <33333
Oih ja voih, edellisestä kerrasta onkin sitten aikaa.
Mutta nyt lähinnä ajattelin, että voisin tehdä gallupin, koska en tosissaan itse osaa päättää asioita :D
Tapasin täällä yhden pojan, jonka kanssa on keskusteltu syvällisiäkin. Ihan ystävinä on suunniteltu tapaamista, mutta tänään saatiin loistava idea: molemmat kaipailee uusia kuvia ja mikäs sen parempaa, kun ottaa season-kuvia. Ruska ei täällä etelässä, missä molemmat asutaan, ole mitenkään kauhean hyvä. Ja talven ja lumen tuloonkin menee aikaa, joten sitä ei haluta oottaa.
Päätettiin sitten, että otetaan joku julkinen liikenneväline ja matkataan kohti season-kuvauksia. Mutta ongelma on, että kuinka etelässä ois hyvä ruska, kun yli puolen vuorokauden junamatka rovaniemelle ei innostanu? Mielellään otan myös kommenttia, että oonko ihan idiootti ku lähden tällein vaan ventovieraan kanssa.
Kerro siis, missä saa sinun mielestäsi loistavia syyskuvia, miten sinne pääsee helsingistä ja onko paikkakunnalla halpaa majoitusta opiskelijahintaan?
KIITOS! :)
Tänä päivänä on hyvä päivä mennä mummolaan. 72 vuotias mummoni on kivoin, kukaan ei koskaan usko että se voi oikeesti olla jonkun mummo. Mä itse näen, että se on parikytä vuotta myöhässä viidenkympin villityksistään ja sen takia niin hulvaton. Mun mummo on pop!
Huomenna taas vierailen pitämässä SLL-promootiota entisessä koulussani Hyllissä sekä Torkkelissa. Se on kivaa myös :)
Sitten menen pitämään info-tilaisuutta sukelluslapsilleni Lepuskin koululle ja illalla menen fiilistelemään tämän lukuvuoden abien kanssa 100 Aamua kemuihin. Hieman hihityttää mennä abibileisiin pari vuotta sen jälkeen, ku ite oon ollu abi, mutta ei hätää. Kivaa varmasti on!
Torstaina pitää olla heti aamusta skarppina, tuleva työpaikkani Aleksin kotihoitajana virallistetaan työsopimuksilla ja hoitoharjoittelupäivällä. Lisäksi illalla pitäisi mennä kerhonohjaajien kokoukseen ihmettelemään syksyä ja tapaamaan se Osmo, jonka kanssa kerhoa sitten pitäisi vetää. Mielenkiintoista, 16 vuotiaathan on ihan kivoja...
Perjantaina SLL-promootio @ Suomalaisvenäläisellä koululla. Hieman hirvittää, mutta ei hätää. Illaks ei ole suunnitelmia, niitä pitänee luoda. Haluiaisin ehkä leffaan, ehkä jopa yksin, kun ei ole maailman sosiaalisin olo.
Sitten lauantai. <3
Jessican 21 vuotis lastenkutsut, toivottavasti pääsen menemään enkä esty. Ikävä sitäkin tytsyä, viime kerrasta on ikuisuus!!
Sunnuntaina alkaa taas perhesukelluksen ohjaaminen. Odotan innolla, nyt vedetään yhteen iltapäivään 3 ryhmää edellisten 2:n sijasta. Jee!
Ahihih...
Oon kakruna ollu ihan totaalisen armottomin Backstreet Boys fani. Eikä siinä, kyllähän tuo ihan suloiselta kuulostaa nykyäänkin.
Mutta NYT olen ihan fiiliksissä, kun lähdetään tyttöjen kanssa konserttiinkin!
Aamulla aikaseen herättiin jotta liput saatais, on vähän siistiä. Cool, niinko Bratzit sanois. :D
Voijjoi. En malta odottaa!! <3
... hauskaan viikonloppuun!
Edustettiin, minä, kummityttö 4v ja kummitäti 40v. Viikonloppu ilman miehiä, ilman huolta huomisesta, ei-ihan ilman viinaa (grhm)..
Alotettiin perjantaina jollain Vimpun leffalla, sitten siirryttiin naisten leffoihin, nenäliinoihin, suklaakarkkeihin ja siidereihin.
Lauantaina shoppailtiin, niin kympillä, ettei kyllä kymppikään riittänyt. Paitsi mun sijotukseni oli aika tasan 3€, askin tupakkaa ostin ite ja täti hoiti muut.
Leikittiin paperinukeillakin, printtailtiin netistäkin. Saatiin yks hieno paperdollheaven.comista, ja sitten se jumitti. No, meilläpä oli valokuvantarkka kopio jostain Idols-miehestä, mikki kädessä ja jalat karvoissa. Pitkätukkakin näytti pirkuleen hyvältä, silleen, ku mä siitä tykkään, ei silleen ku Krista ja Laura kuolais.
Viivi sitten pääty tilanteeseen, että me kaikki rakastetaan sitä ja mentäis sen kanssa naimisiin.
Mutta neiti kertoi myös, että on liian pieni sellaiseen. Sittenkun on mun kokoinen, niin sitten voi hankkia poikaystävän.
Ja olen kuulemma paras kaveri. Rakastan sitä tyttöä <3333
Arvatkaa mitä tästä jäi käteen taas?
Kauhea vauvakuume. Se oma lapsi. Se pieni lapsi, joka sitten parin vuoden päästä ehkä sanois "sä oot maailman paras äiti!".
Niele sitten tämäkin ajatus. :(
Näin taas ihan kauheita unia. En oikeesti tajua, mutta koko yö oli vaan ehkä kauhein. Ja nukuin kaikenlisäkäs 11h eli oon ihan oikeesti enemmän kärsinyt viime yöstä ku saanu siitä pirteyttä.
Muita unia en edes vaivaudu selittämään, mutta yksi puistattaa ylitse kaiken ja pakko päästä tilittämään.
Mun sisko on siis siellä Turussa nuorisokodissa asustelemassa tällä hetkellä.
Mä näin unta, että sen koulukoti ois yhtäkkiä joku laiva, ja sitten se laiva vaan ois uponnu, vieny mun siskon mukanaan. Unessa en edes heti tajunnu siskoni kuolleen, vaan se iski jotenki jälki junassa, aluks luulin et se selviyty.
Heräsin itku kurkussa, ja jouduin pitkään tyynnyttelemään itseäni, että uskoisin siskoni olevan turvassa Turussa, ettei sillä ole mitään hätää.
Tänään soitan sille. Vaikka itkisin kuinka paljon, niin soitan.
Ehheheeh...
Aamulla kun herää, niin alkaa irkkaa. Loogista?
Nojoo, mäki ajattelin niin. Ainoo ongelma tässä on, että mun aivot on aika pullamössöä. Se todistettiin tänään, IRCIN AVULLA! Ripalla on kolmasluokkalainen poika, ne oli saanu jo läksyjä. Isi oli poikaansa auttanu matikassa, kunnes meni sormi suuhun. Ja sitten meni mullakin, onnistuin mogaamaan oheisen laskun:
15=5+__=4+__=8+__=6+__=3+__
Sanna laskee osa 1:
syötä kenttiin 10,6,2,4 ja 7
ja sitten tajuaa, että on pälde. No hei, mulla oli ihan logiikka mukana, mutta mogasin sen vaan vähäsen. Ajattelin, että solujen vastauksen tulee olla 10 eikä 15, niinku tuo kertoo. Onneks tajusin ite heti, ja sain muokattua sen oikein;
eli syöttää kenttiin 10,11,7,9,12
Tajusin vaan, et nyt lähen hakee lukion oppikirjat ja alotan myös ton matikan laskemisen jälleen etten ihan oo soossina ens vuonna ku pitäs taas alkaa opiskelu!
Kaikkien mahdollisten ja mahdottomien KELA ja Työvoimatoimisto -sotkujen jälkeen oisin ollu valmis tuomitsemaan kaikki noi järjestelmät jonnekin syvälle.
Siis kuinka yksi työtön ihminen voi joutua sellasen heittelyn ja häsläyksen alle?
Ensin ne pisti mut ravaamaan KELAn toimisolla miljoonasti, koska en muka ollu toimittanu kaikkia papereita, sitten kun siellä kävin, niin hups, nehän olikin _skannattuina_ liitteinä siinä!
Se oli jo jokseenkin hupaisaa...
Sitten tää alle 25 vuotiaiden työttömien pelleilytila. Ilmeisesti kaikki alle 25 vuotiaat työttömät on peruskoulun keskeyttäneitä, säälittäviä nollia jotka ei tiedä mitä elämällään tekee. Ei ole mahdollista, että olisi KESÄTYÖTÖN ylioppilas jolla olisi tieto tulevaisuuden opiskeluista ja jopa työpaikasta välivuodelle. Siis sehän on ihan mahdoton ajatus! Niinpä mutkin koitettiin laittaa jonnekin Suunnannäyttäjä kurssille, jossa opiskellaan kanssakäymistä (oon harrastanut ilmaisutaitoa vuodesta nakki ja kilpi), ansioluettelon laatimista (selviääkö peruskoulusta ja lukiosta tekemättä niitä 20 ansioluetteloa viidellä eri kielellä??), tulevaisuuden opintojen hakua (ainiin, mulla ON opiskelupaikka syksylle 2006) ja sitä mistä työt löytyy (jätin mollin sivuille avoimen hakemuksen ja sain viikossa 20 työtarjousta). Kaikkea tätä hyödyllistä mulle _tarjottiin_ ihan vain sellaisella pienellä uhalla, että jos en pyri tuonne kurssille (joka siis on minulle Maailman Tärkein ja Hyödyllisin!) niin voipi olla että työttömyyspäivärahaani hieman rokotetaan. Naurakoot siellä sitten, kun kerroin kaiken tämän kurssihaku-ilmoituksessani, kohdassa "Miksi juuri Sinut pitäisi valita kurssille?". Kaikkeen turhaan sitä voikin verorahoja tuhlailla. :(
Mutta ei työkkäri ihan maailman turhin ole. Jotain hyvääkin. Sain uusittua puhelimella työnhaun voimassaolo päivän siihen saakka kunnes alotan työt. (ja sitten mietitään, onko järkeä hakea töitä parille viikolle? Niinpä.)
JOs jollakulla teistä on pikkusisaria, sen verran paljon nuorempia, että niille on ehtinyt oikeasti toimia osa-aikaisena "huoltajana" ees vähän. Tietää miltä tuntuu välittää toisesta enemmän ku itestään ja laittaa toinen ittensä edelle.
Mulla on se sisko. Kuus vuotta nuorempi, joka ajallaan oli hoidettavana. Sillon suorastaan ketutti, kun piti kakara hakea hoidosta, tai kun oli kavereita kylässä, ja se ravas siinä jaloissa. Kuka nyt OIKEESTI haluis pikkusiskon pyörivän edessä?
Sillon sitä ei ajatellut.. nyt ajattelee. Mun sisko, 13 vuotta, sotki hiukan elämäänsä. Eli ja kokeili, jätti koulun taka-alalle ja rellesti. Ei tullu hommasta mitään, joten alettiin etsiä vaihtoehtoja...
Tänään oon vaan pystynyt itkemään. Saatoin siskoni, yhdessä vanhempieni kanssa, uuteen Kotiin. 160 kilsan päässä sijaitsevaan nuorison koulukotiin. Kauas musta, liian kauas, niin pitkälle että se jo tuntuu liian pitkältä. Siellä voi visiteerata ja muuta, mutta silti... :(
Just kun meistä oli tullu Ystäviä. Just kun oltiin opittu että oikeesti Tarvitaan toisiamme. Millä mä nyt sitä autan? Puhelimitse? Se on laiha lohtu, jos toinen tartteisi siskon paijaamaan huolet pois...
Enkä edes ole siskoni äiti. En edes pysty ajattelemaan niiden tunteita...
Jos joku osaa sanoa jotain oikeesti rauhottavaa, niin vastaanotan. Teini-angstaan ja haluan purkaa tän perkeleen ikävän ja käsittämättömän tunteen vaan pois!!