Demonilesboankka

"If I ain't drunk then it ain't Christmas, you know where to stick those jingle bells.
If I ain't hammered it ain't hanukkah, and all you motherfuckers go to hell.
If I ain't cockeyed then it Kwanzaa, joy to the world and jack and coke.
If I ain't drunk then it ain't Christmas, 'cause I never anything but broke..."
(Ehkä maailman paras joululaulu ikinä)


Saavuimme juuri kotiin anoppilasta vaihteeksi syömästä ja pelaamasta Saulille lahjaksi antamaani Monopolya. Onko vanhanaikaista ostaa lautapelejä ? Ajattelin että se olisi vaihtelua kaikenmaailman tietokonepeleille ja sentään seurapeli. Aloin tässä oluen äärellä miettiä yleispätevästi joulua ja tulin siihen tulokseen, että tähän jouluun on mahtunut paljon. Olin viikonloppuna maalla Urjalassa leikkimässä kanoilla ja palattuani sieltä lähdimme takaisin maalle Orivedelle. Paikallisessa uskottelimme eräälle ennustajaeukolle että ystäväni on Zeuksen poika ja tapasin vanhoja tuttuja. On se hyvä että Oriveden ent. 'yökerho' Liibalaaba (?) on jälleen oma vanha upea itsensä - Pub Hopeakenkä... Viihdyn niin paljon enemmän pubeissa. Aattoaamupalakinkun jälkeen suuntasimme maalle numero kolme, Hämeenkyröön. Hymähtelin itsekseni takapenkillä ajaessamme keskustan katuja ja muistellessani silloisen M-realin vartijoiden härnäämistä ja yleisesti rebel-vuosia siellä. Terveisiä Anetelle, Jennylle ja Johannalle ! Joulu oli Saulin sukulaisten luona oikein perinteinen ja lämmin. Hämmennyin siitä kuinka kiltti olin ollut tänävuonna, kun istuin lahjavuoren alla sohvalla haukkomassa henkeäni. Meinasin syödä itseni hengiltä, sillä ainakin kuumeinen olo valtasi pääni iltaa kohden. Kaksi täysin erilaista joulua kahden vuorokauden sisään enkä tiedä kumpi oli parempi... Toinen kotikonnuilla humalassa ystävien ja perheen kera kuten olen jouluni tottunut viettämään, vai lämmin sukujuhla täysin selvinpäin. Siitä tulikin mieleeni - Sain tänään casuaalit jouluntoivotukset ystävältäni puhelimitse ja päädyimme keskustelemaan juurikin siitä kun otetaan alkoholia jouluna. Monen mielipide asiasta on se, että eihän jouluna saa ottaa tippaakaan. Tulimme siihen tulokseen että juuri silloinhan alkoholi on ongelma, jos sitä ei voida ottaa hillitysti esimerkiksi juurikin tällaisissa perhejuhlissa. Mielestäni lasillinen punkkua kuuluu jouluun... Onhan se punaista ja lämmittää.


"Parisuhde on liian pitkällä silloin kun mennään sukulaisiin..."
Jouluna kuultua




http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/12/a-fat-little-red-faget-hangin-from-tree.html

Teksti saattaa sisältää juonipaljastuksia.

Neljä yötä jouluun on, laskin aivan itse. Eilen kävimme Panchossa läskeilemässä ja katsomassa leffan siinä Tampereen toiseksi parhaassa paikassa Cine Atlaksessa. Hobitin toinen osa, Smaugin autioittama maa, iski minuun kovemmin kuin ykkösosa. Kohta jossa aivan järkyttävän isot, rumat, oksettavat, iljettävät hämähäkit laskeutuvat puista - en voinut katsoa. Käperryin syvemmälle penkkiini ja peitin silmäni. Pieneltä ruudulta ja ilman 3D (HFR) -merkintää en olisi saanut ko. kohtauksesta kohtausta. Hieno toteutus, upea elämys ja jään odottamaan jatko-osaa paljon enemmän kuin viimevuonna An Unexpected Journey:n jälkeen. Toisaalta olen tyytyväinen etten ole kirjaa vielä lukenut, vaikka se tuolla hyllyssä onkin, koska Tolkienin alkuperäisteos on varmasti hyvin pieni näihin leffoihin verrattuna. Miettikää nyt sen kokoakin. Tai ehkä lukaisen sen tässä odotellessani seuraavaa osaa. Minä Jessica Ira Helena Uudenvuodenlupaan lukea Hobitin... Ja Kurtin päiväkirjat, joka sekin odottaa hyllyssä lukemistaan. Olenko ollut saamaton ?


"In my thoughts and in my dreams
they're always in my mind
These songs of hobbits, dwarves and men
and elves
Come, close your eyes
You can see them too..."

Blind Guardian: The Bard's song (In The Forest)




http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/12/december-20th-hammennys-naurahdus-ja.html

Minua ärsyttää moni asia, mutta tällä hetkellä eritoten se, että Tampereen itsenäisyyspäivän mellakasta jaksetaan edelleen jauhaa. Mellakoitsijoiden motiivit ovat ihmisille epäselvät, mutta eikö se nyt jumalauta ole niinkin yksinkertaista että meitä vituttaa se, kun ne saatanan kermaperseet siellä juhlii verorahoilla, tai ylipäätään juhlii kun me mietitään mistä saadaan leipä pöytään kun tukia karsitaan jatkuvasti ja verotusta vaan nostetaan. Se on totta että verorahoista ne vahingotkin korvataan, mutta kyllä minäkin olisin voinut pari ikkunaa käydä rikkomassa ja räkimässä juhlakansan naamaan ihan hyvillä mielin. Ajatus on tärkein. Sanovat että tavallisia tallukoita talo täynnä... Phah ! Antakaa minun nauraa. Sama asia kun opintojeni ensimmäisenä vuonna eräs opettajani vertasi hänen tulojaan minun tuloihini. Sanoi että ei hänkään voi aamulla sanoa kuinka hänellä ei ole varaa ostaa bensaa lähteäkseen töihin, kun kerroin ettei minulla ole varaa lähteä opintomatkalle Helsinkiin. Anywho, artesaanityön kirjallinen osuus ei kirjoita itse itseään eikä pidennykset värjäänny ja korjaannu oma-aloitteisesti. Minä kun vain haluaisin vaihteeksi juoda olutta hyvässä seurassa ja keskustella mitenkään mihinkään liittymättömistä asioista ihan muuten vaan noin yleispätevästi. Miksi on olemassa sellaisiakin käsitteitä kuten 'velvollisuus' tai 'pakko'. Olen aiemminkin manannut joitain käsitteitä... Vihaan käsitteitä. Nyt sekin sana alkaa menettää merkityksensä. Käsitteensä.

Goah.... Mitä minä höpisen ? Avaan kiinankirjani ja opettelen sanomaan:
Minun kamelini ei juo kahvia.




http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/12/december-tenth-kaupunki-raksuttaa.html

Joulukalenterin kolmannen luukun takaa löytyy skipattu toinen päivä as called as 'jälleen kerran unohdettu, neljäs tai viides, kuukausipäivämme' (riippuen siitä miltä kantilta sitä tahtoo katsoa) jonka aloitin mukavasti pämppäämällä pilkkuun asti baarissa sekä pitsaa ja aikaisempaan vitutukseen lääkkeeksi pari olutta. Havahduin tänään siihen että opinnäytetyön kirjallisen osuuden palautus on kymmenen päivän päästä ja tunsin itseni saamattomaksi sen suhteen. Valtataistelu paremmasta pitsasta on tainnut kääntyä Saulin voitoksi, kun säälittävä jauheliha-mozzarellajuustopitsani näytti varjossakasvaneelta hänen juusto-tomaatti-sipuli-jauheliha-kinkku-sieni-mozzarellapitsansa rinnalla. Puolustuksekseni; varjossakasvanut olen minäkin, mutta ainakaan minun lättyni ei näyttänyt syövältä.



http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/12/december-third-pitsatiistai.html

Joulukalenterin ensimmäinen luukku paljasti muutakin kuin herkullisen suklaapalan... Violetti todellisuus - Mitä on tapahtunut ja miksi ? Ottamani pidennykset on värjätty Swartzkopfin sinimustalla kestovärillä ja parin shampoopesun jälkeen tulos on musta-violetti liukuvärjäys. Itseasiassa pidän kuontaloni tämähetkisestä lookista, mutta.... en koskaan tahtonut lähteä mukaan tähän trendiin, jossa nyt tahtomattani olen osallisena ja mietin, kuinka näin on ylipäätään päässyt käymään. En kuitenkaan jaksa stressata asiasta, sillä eilen olimme rentoutumassa Ikaalisten kylpylässä juoden olutta porealtaassa high life -tyyliin. Ja muutenkin, ei tämä nyt loppujenlopuksi näytä pahalta lainkaan ! Jos olisin ollut viisas, olisin varmaan kertonut teille kuinka liukuvärjäsin hiukseni tarkoituksella. Stupid me.



http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/12/december-first-love-and-luxury.html

Ohjaajien pommittaessa stressitilaani päätin ottaa fucks given -asenteen ja hemmotella itseäni vähän. Kävin aamulla hierojalla ja sen jälkeen laitattamassa teippipidennykset ystävättäreni luona. Koko lysti maksoi yhteensä puoli sataa euroa. Ei kiinnosta -päivät, jotka ottavat otteen meistä kaikista aina silloin tällöin, saivat minut miettimään keskusteluani blogeista erään toisen ystävättäreni kanssa pari päivää sitten... Alkuperäinen idea oli perustaa läskin päiväkirjat -tyyppinen sivu, jossa yksinkertaisesti puhutaan siitä kuinka henkisesti lihavia olemme ja mitä paskaa sitä tulee mätettyä suuhunsa päivästä toiseen ilman huonoa omatuntoa ja huuhdottua alas vielä liian monella oluella. Viedäkseni ideaa pidemmälle, mietin miksi blogeissa kaunistellaan aina kaikkea... Ei puhuta asioista niiden oikeilla nimillä, eikä puhuta siitä mikä oikeasti vituttaa koska ei voida - Ei ainakaan omalla naamalla. Ei voida, koska ihminen on keksinyt sellaiset määreet kuin 'henkilökohtainen' tai 'yksityinen'. Ei voida, koska tutut lukevat. Mikä sitten on aitoa ? Internetin maailmassa, kuinka ihmeellinen se onkaan, ei uskalleta näyttää sitä oikeaa omaa naamaa. Ei puhuta kaikista fiiliksistä, ei kerrota koko totuutta tai asian oikeaa laitaa - Pidetään kiinni imagosta. Myönnän itsekkin syyllistyväni tähän, koska toisin ei yksinkertaisesti voisi olla. Peiliin katsoessa pelkää näkevänsä vain ihmisen irvikuvan. Mietin vain kuinka upeaa se olisi... lukea täysin kaunistelematonta lifestyleblogia.


'Lautasliinatkin perääntyvät moisesta tivolista ja
privaatteihin syihin vedoten jättäytyvät kattaukselta.'




http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/11/pukeudun-mielellani-riisimuroihin-ja.html

Kello oli aamuyö kun heräsin painajaiseen. Siinä unessa eräässä metsässä asui joku, joka yritti olla jotakin, jota hän pelkäsi yli kaiken. Se metsä oli ehkä pelottavin metsä ikinä, koska kyseinen henkilö oli luonut siitä sellaisen. Juoksin hänen kanssaan metsän laitaan ja tuolloin ohi kulki tämä jota hän pelkäsi ja joka hän yritti olla. Kaveri kääntyi kannoiltaan syvälle metsään ja yritin juosta perään, mutta jalkani eivät kantaneet. Jäin sinne metsään tämän armoille, jota en edes tiennyt mikä se oli. Tämän parempaan kerrontaan en kykene... Unen ja todellisuuden raja hälvenee aina herätessäni painajaisesta ja tuostakin kun luulin herääväni ja herättäväni Saulin niin heräsinkin taas uudelleen ja uudelleen.

Palasin petiin vielä tunniksi ollakseni skarppina aamulla kun ystävättäreni tuli laitattamaan hiuksensa luokseni matkallaan naimisiin häihin. Juorusimme savukkeiden saattelemana terdellä ja sitten hän saattelikin itsensä jo matkaan. Menin puhelimellani selailemaan opettajilta tulleita viestejä, enkä edes muista milloin viimeksi vitutuskäyrä olisi niin nopeasti noussut huippuunsa... Minulla on siis meneillään ammattiosaamisen näyttö ja kohteeni on kaksikerroksisen rivitaloasunnon koko yläkerran remontin suunnittelu ja toteutus eli vierashuone, olohuone, makuuhuone sekä wc ja vielä rappustenkin uusiminen. Ohjaajat ovat aina toitottaneet kuinka tärkeää on että artesaanityö vastaa omaa mielenkiintoaan ja tähtää siihen mihin haluaa erikoistua valmistuttuaan, sillä tämä on se millä tulevaisuudessa haetaan töihin. No tämähän on juuri sellainen - laaja ja juuri sitä mitä tahdon tulevaisuudessa tehdä. Kohteessa, aivan kuin kaikissa remonteissa, tulee takapakkeja, eikö ? Aivan kuten tässäkin... Tilasimme rappuset, mutta ne eivät vastanneet odotuksia, joten ne lähtivät takaisin kymmenen viikon odottelun jälkeen. Saatuaan tiedon tästä, ohjaajani kertoi minulle etten voi tehdä tätä artesaanityönäni koska projekti ei valmistu ajoissa, vaan tämä lasketaan tilaustyön näytöksi ja vastaavasti opinnäytetyönäni maalaisin graffitin koulun seinään. Anteeksi, mitä vittua ?! Ajattelitte sitten niinkun että tekisin lopun elämääni katutaidetta ? Vaikka työ ei ole valmis jouluksi, niin ei se jumalauta kai tarkoita etteikö sitä voisi laskea opinnäytetyöksi ? Kohde, jota olen nyt tehnyt siitä asti kun koulu syksyllä jatkui ja jota tekisin alkuvuoteen saakka vastaan graffiti, jota maalaan korkeintaan kolme tuntia. What the fuck is your point here ?! Se, että rappusien kanssa on tullut takapakkia, ei tarkoita sitä etteikö kohteessa olisi töitä, päinvastoin... Nyt täytyy hommata niillekkin uusi tekijä. Projekti etenee (vierashuone on jo valmis !) ja minulla on töitä enemmän kuin tarpeeksi. Sen ymmärsin jo keskiviikkona uskomattomimmassa darrassa ikinä ettei pullo viskiä tee hyvää kenellekkään, mutta olenko ainoa joka ei ymmärrä tätä logiikkaa ?



http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/11/pakkanen-tiivistaa-maailman-purkkiin.html

Tänään on ollut huono päivä. Alan uupua päänsärkyyn, sytyttimeni lakkasi toimimasta ja olen siitä lähtien sytyttänyt savukkeeni leivänpaahtimella, juuri saamani liittymä on aivan paska valittaessaan jatkuvasti signaalin puutteesta koska vittu Sonera, kauppakassit painoivat liikaa ja Sini Sabotage on jälleen julkaissut uuden vielä paskemman biisin kuin levikset ja se tietysti soi Spotifyssa taukoamatta. Kaikki tuo kuitenkin unohtui kun olin tutustumassa uuteen puhelimeeni ja sen Facebookiin... Viesteissä 'muut' -osiossa oli lojunut viesti jo kolmen viikon ajan - "Moikka, onko sulta passi hukkunu ?" Jumalauta nyt Facebook, mikset voi ilmoittaa tällaisesta asiasta kun muutenkin piippaat jatkuvasti ?! Kuka on tämä salaperäinen tyttö, joka ei vastaa viestiini... Onhan kulunut jo tunti ! Mitä hän tietää tapahtuneesta, passistani tai muista kadonneista tavaroistani ? Onko hän se jonka lupasin julmasti päästää päiviltä saatuani tietoon varkaan henkilöllisyyden, vai onko hän enkeli ? Onko hän aamulla herännyt kamalassa krapulassa Messukylästä ja ihmetellyt miksi hänellä on jonkun toisen omaisuutta vai onko hän ihana jumalan lähettämä vasikka ? Liikaa kysymyksiä, vastaa jo mysteerinainen ! Menen siksi aikaa tästä katselemaan kaunista mustikkapiirakkaa, jonka maailman mahtavimpana vaimona leivoin. Kyllä minusta vielä joku päivä tulee sellainen pullantuoksuinen kotiäiti. Kisastudio on pystyssä...



http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/11/ristiriitojen-kuningattarena-siirryn.html

Blogiin pitäisi tulla uusi kategoria - Jesu vaahtoaa. Tänään onkin vuorossa vanhat ihmiset... Aihe oli puheenakin tänään kahvipöydässä, mutta vielä myöhemmin sain muistutuksen siitä, miksi en juurikaan rakasta vanhoja ihmisiä - Heillä ei ole yksinkertaisesti mitään positiivista sanottavaa mistään. Kuunneltuani parikymmentä minuuttia kahden 70+ ihmisen keskustelua ruuhkabussissa, toivoin vain että minulla olisi ollut haulikko jotta olisin saanut rauhan. Keskustelu näiden kahden välillä alkoi lupaavasti aiheella lemmikit... Kissanruuissa on aivan liikaa lisäaineita, aivan kuten ihmistenkin ruuissa ja se aiheuttaa syöpää johon tämän vanhan miehen koirakin kuoli. Sikalapaloissa on tänä vuonna kuollut ainakin 700 porsasta ja niillä on niin kamalan huonot oltavat siellä karsinoissa. Omistajakin varmaan itse sytyttänyt sikalansa palamaan vakuutusrahojen toivossa. Miehen vaimokin oli kuollut kymmenen vuotta sitten ja naisihmisen toinen kissakin heitti veivinsä. Naisen äiti oli ilmestynyt hänelle kuolemansa jälkeen ja kertonut että nyt on hyvä olla. Loppuun vielä lohduttavat sanat, kuinka 90:n ikävuoden jälkeen elämänilo katoaa, mikään ei maistu enää miltään ja yksinkertaisesti on parempi vaikka päättää itse päivänsä, koska toivoa ei enää ole.

Ja ennenkuin kukaan tulee kertomaan minulle omasta herttaisesta isoäidistään tai haukkumaan pelkistettyjä mielipiteitäni, sanon teille; Mielipidekirjoitukseni eivät käsittele kaikkia ko. otsikon alle lokeroituja, vaan enemmistöä, vähemmistöä, yksittäisiä henkilöitä... Mikä nyt sattuu ihastuttamaan / vihastuttamaan. Vanhat ihmiset kuvittelevat olevansa arvokkaampia kuin muut ja kaikkien yläpuolella. Heille pitäisi olla kohteliaita ja antaa paikkansa bussissa. He tyrkyttävät minulle jeesusta, puhuvat vain lääkkeistään ja vaivoistaan sekä katsovat nokkaansa pitkin arvostellen nuoria ja miettivät kuinka kaikki oli ennen paremmin. Täten tuomitsen vanhat ihmiset negatiivisimmiksi olennoiksi maan päällä. Heillä on elämänkokemusta kyllä, mutta oikeuttaako se heitä pitämään itseään kallisarvoisempina kuin mitä me muut olemme ? Sitten ystävättäreni vielä miettii kahvipöydässä miksen tykkää vanhoista ihmisistä...



http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/11/older-colder-and-mumbling.html

Nyt kolmatta päivää jatkuva päänsärky tekee minut hulluksi. Kahvi, särkylääke, niskojen hierominen, vesi ja ruoka auttavat aina kukin vain hetkeksi. Mikä vittu nyt taas vaivaa... Jos tämä olut ei auta, niin ei sitten mikään. Asiaa ei auta identiteettikriisi ja salaliittoteoriat siitä, kuinka peili valehtelee päin naamaani. Kipu on erilaista kuin migreenissä - kuolenko nyt saatana johonkin aivokalvontulehdukseen ? Piti lähteä puhelinkaupoillekkin kun vakuutusrahat tulivat, mutta on muka taas jotkut vitun kissanristiäiset ettei kaupat ole auki. Ihan saatanan ihanaa isänpäivää kaikille mahtaville iseille ! Pahuksen vitun sunnuntai. Kai se on uusi maanantai ?



http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/11/kipu-tuo-itsepainen-perkele.html