KatrikinGi

Katsotaan kuinka monta tuntematonta tai tuntemaani ihmistä uskaltaa sanoa 'moi' päiväkirjaani.
Sit kopioi omaan päiväkirjaan jos oot sanonu moi.

ihminen on niinkuin kankaan pala,se venyy ja kestää.Mut kun sitä kuluttaa niin se alkaa repeilee jossain vaiheessa,sit sitä korjaillaan.Lopulta siinä on niin paljon tikkejä että sitä ei saa enää korjtattuu uuteen uskoon.

Kesä aluillaa,tokarit koht käsissä /
suvi virren aika,yseille hyvästit jättmässä
pääsee koht biitsille frendein kaa /
ei tarvii miettii kouluu pystyy vaa chillaa
hyvä fiilis päällä,aurinko taas paistaa /
vesi lämmint , vois mennä uimaa
kaduil näät hymyn joka ihmisellä /
ei oo kylmii katseit,vaan rentoi tyyppei kesämielellä

yritä hei pärjää siel mis nyt oot ..

oot frendi vaik oot siel ,

seeyah.

vähä ois kiva olla Dj ;)

mietin taas samaa kysymystä,mikä on kaiken tarkotus/
välil ku yritän miettii ni tuntuu et se on ikuinen arvotus
ei siin jutus oo alotusta tai kunnon loppua/
se loppu tulee ku tulee etee kuolema
mut mist tulee tän kaiken alotuksen alku/
alkaaks se siit ku edellinen alku loppu
onkse joku alkuräjähdys vai joku muu tuntematon/
miks kukaa ei tiedä vai tietääkö joku olento
tää kysymys pystyy tekee hulluks ihmisen jos liikaa miettii/
asiat kiertää vaa ympyrää mitkä kuuluu asian liitoksii
kehä aina suurenee muttei oo pako kohtaa/
pysyt asioitte sisäl vaikket tiedä mitää paskaakaa
et voi muuta ku venata kehän kierron loppua/
josse nyt ikinä aikookaa ees loppua

istun alas,voihdoin aikaa rentoutuu/
näit hetkii on vähän millo pystyy irrottautuu
voi huoletta chillaa ei minnekkää kiire/
aioin pitää vapaaillan tänää ja huome
en aio stressaa mistä,ei vaikka ois aihetta/
oon päättäny tänää päästää irti arjesta
harvoin on kullaki näit vapaapäiviä/
siks lasii kohotetaa monesti,ei silti oteta kaatokännejä
massii menee tänää mut ei anneta sen häiritä/
ei vedetä perseit mut ei kans oteta pieniä

nousen sängyst ylös,kylmät väreet riipii/
katon ikkunaa,tulee lunta taivaalt kauniisti/
otan pillerin,otan toisen,ajatukset leijjailee/
elämä mustavalkosta,oon laiva joka merel kulkee/
ilman suuntaa tai mitää päämäärää/
purjeet kauan sitte jo irrotettu tästä/
suljen silmät,kyynel valuu alas poskea/
avaan silmät ja katson käsivartea/
nään vaan siin vitusti liikaa arpia/
ne on osa mun historiaa,niille ei voi enää mitää/
voi vaan toivooo ettei niit tulis enempää..

kertokaaha minkä ikäiseltä näytän :) ?