Tiitiäinen

Päivä 31 – Viimeinen hetki

Viimeinen hetki tätä kirjoittaessa! On ollut mukavaa kirjotella säännöllisesti jotain. Harvoin sitä tulee päivittäin tai lähestulkoon päivittäin kirjoitettua asioista ja elämästään, joten tää on ollut ihan avartava ja mukava "projekti".

Kiitoksia kaikille, ketkä ovat jaksaneet välillä lukea näitä kirjoituksiani!

Päivä 30 – Soittolistallani

Soittolistaltani löytyy milloin mitäkin. Musiikkimakuni on niin laaja, että huh huh! Kuuntelen siis fiiliksen mukaan kaikkea omiin korviin hyvältä kuulostavaa laidasta laitaan.



Päivä 31 – Viimeinen hetki

Päivä 29 – Tähän pyrin

Pyrin elämään periaatteideni mukaan. Yritän olla satuttamatta ihmisiä ja saavuttamaan omat päämääräni. Toivon, että joskus pääsen ammattiin, jossa pystyn toteuttamaan itseäni ja josta nautin. Yritän olla mahdollisimman lojaali läheisiäni ja ympäröiviä ihmisiä kohtaan sekä pyrin kohtelemaan muita niin kuin tahtoisin itseäni kohdeltavan. Yritän myös haastaa itseäni mahdollisimman paljon tekemään asioita vielä paremmin ja vielä pidemmälle, sillä muuten tuppaan menemään sieltä, mistä aita on matalin.

Pyrkimyksiä on paljon, asioita mitä tavoittelen. Tässä ei siis ollut läheskään kaikki, mutta olkoon tämäkin kirjoitus nyt tässä.. :)



Päivä 30 – Soittolistallani



Päivä 31 – Viimeinen hetki

Päivä 28 – Ikävöin

Ikävöin muutamia ihmisiä, keitä olen elämäni aikana tavannut. Yhteydenpito vaan joskus jää, kun elämäntilanne muuttuu. Onneksi muistot kuitenkin jäävät aina vaikkei tulisi nähtyä. Ikävöin myös jonkun verran tiettyjä elämäntilanteita. Joihinkin tilanteisiin olisi ihana palata hetkeksi takaisin. Ikävöin myös pappaani, ketä en koskaan oppinut tuntemaan kunnolla ennen hänen kuolemaansa. Myös edesmennyttä äidinäidinäitiäni kaipaan. Onneksi näissäkin tilanteissa muistot ovat sellaisia, mitkä eivät koskaan katoa.

Joskus on vaan pelottavaa, kun huomaa, että on ruvennut unohtamaan asioita edesmenneistä ihmisistä. On alkanut unohtamaan, miltä he näyttivät, tuoksuivat ja miltä heidän äänensä kuulosti.

Kiitti ja kuitti, jälleen kerran! :)



Päivä 29 – Tähän pyrin



Päivä 30 – Soittolistallani



Päivä 31 – Viimeinen hetki

Päivä 27 – Suosikkipaikkani

Suosikkipaikkani taitaa olla tylsästi sanottuna koti! Ei ole rakkaampaa paikkaa, kun oma koti. Sinne voi mennä kaikkea pakoon ja siellä voi olla täysin oma itsensä. Kotona ei tarvitse esittää mitään, mitä ei ole. Neljän seinän sisässä voi purkaa kaikki olotilat - niin hyvät kuin huonotkin.

Toinen suosikkipaikkani taitaa olla Padasjoen mökki. :) Se on paikka, jossa yleensä saadaan olla kullan kanssa ihan kaksin ja hengähtää vailla kaupungin meteliä. Kiitos vaan perhe Hämäläinen ja Jaktholm, että pääsen sinne välillä rentoutumaan kera kullan.. :)



Päivä 28 – Ikävöin



Päivä 29 – Tähän pyrin



Päivä 30 – Soittolistallani



Päivä 31 – Viimeinen hetki

Päivä 26 – Pelkään

Tässä tulee taas jonkun verran vanhan toistoa. Mutta pelkään siis sotia, kuolemaa, menettämistä, terroristi-iskuja jonkin verran ilmastonmuutosta. Sellaisia vähemmän vakavia asioita, joita pelkään ovat mm. pimeät metsät. Näitäkin olis varmasti enemmän, mutta tällä hetkellä ei päähän tuu muuta.. :)



Päivä 27 – Suosikkipaikkani



Päivä 28 – Ikävöin



Päivä 29 – Tähän pyrin



Päivä 30 – Soittolistallani



Päivä 31 – Viimeinen hetki

Päivä 25 – Ensimmäinen

Jossain mainoksessa sanottiin mielestäni samaa, mutta ensimmäinen asia, mikä tästä tuli mieleen on kyseisestä mainoksesta: "Ensimmäinen kerta ei mene aina suunnitellusti." Oon ihan samaa mieltä tuon mainoksen spiikin kanssa. Ensimmäinen kerta pyykin pesussa, syömisessä, pyöräilyssä, kävelemisessä, suutelemisessa tai missään muussakaan ei todellakaan mene aina suunnitellusti! :)



Päivä 26 – Pelkään



Päivä 27 – Suosikkipaikkani



Päivä 28 – Ikävöin



Päivä 29 – Tähän pyrin



Päivä 30 – Soittolistallani



Päivä 31 – Viimeinen hetki

Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään

Tunnetusti oon aika herkkä, joten ei vaadi paljoa, että mut saa itkemään. Ilkeät sanat on yksi asioista, jolloin en voi mitään, että kyyneleet vaan virtaa silmistä. Toinen asia, joka mut saa itkemään on pelko kuolemasta ja kuolema. Joskus myös itken ihan vaan sen takia, että jostain tuntemattomasta syystä mulla on paha olla. Itken joskus myös ihmisten ilkeyden takia sekä kivusta. Varmasti itken muistakin syistä, mutta tällä hetkellä niitä ei päähän pälkähdä.

Mutta - mielestäni itku ei oo paha asia ollenkaan. Itkeminen usein helpottaa oloa. :)



Päivä 25 – Ensimmäinen



Päivä 26 – Pelkään



Päivä 27 – Suosikkipaikkani



Päivä 28 – Ikävöin



Päivä 29 – Tähän pyrin



Päivä 30 – Soittolistallani



Päivä 31 – Viimeinen hetki

Päivä 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin

Mut saa voimaan paremmin rakkaus, ystävät, läheisyys, musiikki, liikunta ja itsensä toteuttaminen. Pienet arjen asiat myös ovat ihania ja voimauttavia. Kuten vaikka ihan vaan hymy ja mukava kohtelu kaupan kanssalla. Mut saa myös voimaan paremmin joka päivä ton karvavauvan läheisyys ja innostuneisuus. Aamuisinkaan ei oo yksinäistä, kun heti ensimäisenä on tuo Viliskantti toivottavassa hyvät huomenet.. :)

Toivoisin, että useemminkin ihmiset yrittäisivät kohdella
toisiaan mukavasti ihan normaaleissa arjen asioissa. Se on pieni asia itselle, mutta joskus suurtakin suurempi asia toiselle ihmiselle. Kuten kysyä kavereilta kuulumisia, hymyillä, keittää kahvit valmiiksi perheenjäsenelle, tarjota apua vaikkapa ihan pyykkien levittämisessä.. :) Tapoja on miljoonia..

Kiitti ja kuitti, jälleen kerran!



Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään



Päivä 25 – Ensimmäinen



Päivä 26 – Pelkään



Päivä 27 – Suosikkipaikkani



Päivä 28 – Ikävöin



Päivä 29 – Tähän pyrin



Päivä 30 – Soittolistallani



Päivä 31 – Viimeinen hetki

Päivä 22 – Tämä järkyttää minua

Eniten varmaan järkyttävät sodat sekä terroristi-iskut.. Ne ovat yksiä kamalimmista ja pelottavimmista asioista, mitä tiedän. Mua järkyttää myös se, miten kamalasti ihmiset osaavat kohdella toisiaan. Vanhemmat lapsiaan, ystävät toisiaan, lapset vanhempiaan, ihmiset eläimiään, ihmiset luontoa kohtaan.. Monet epäkohdat saavat mut voimaan pahoin. Joskus kuitenkin oon vain niin sinisilmäinen, etten todella halua nähdä epäkohtia ympärilläni vaan suljen silmäni niiltä.

Mua järkyttää myös miten hoitajat joskus kohtelevat potilaitaan. Miten "normaalit" ihmiset kohtelevat "poikkeavia". Monesti oon törmännyt siihen, miten itseään täynnä olevat ihmiset eivät ole auttaneet esim. pyörätuolilla kaatunutta, rollaattorilla keskelle suojatietä jumiin jäänyttä vanhusta, humalaista makaamassa maassa verisenä.. Usein se myös kertoo siitä, että joku ei uskalla eikä kykene auttaa ja tehdä mitään heidän auttamisekseen. He eivät välttämättä tarkoita mitään pahaa sillä, mutta silti - se pistää vihaksi.

Tätäkin listaa voisin jatkaa loputtomiin, mutta lopetan tämänkin muistiinpanon tähän.



Päivä 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin



Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään



Päivä 25 – Ensimmäinen



Päivä 26 – Pelkään



Päivä 27 – Suosikkipaikkani



Päivä 28 – Ikävöin



Päivä 29 – Tähän pyrin



Päivä 30 – Soittolistallani



Päivä 31 – Viimeinen hetki