dragonyard

Mitä että siis se kevytlevike tienvarressa olisikin turvallisempi kuin se tavallinen levike. Voi olla parempi siirtyä siis sinne? Jos suinkin voi. Kevytlevite taas takaa pidemmän elämän kuin se voi? Kuinka se voi? Voi olla, että ihan hyvin. Ottaisiko margariinia eikä vaan voivottelisi, että voi hyvä ihme, kun maistuukin hyvälle. Voi vaan olla ja nauttia? Siitä voimakkaasta mausta. Tämä ei siis voi olla totta. Kuinka sen voi uskoa! Jos et itse pysty niin joku toinen voi pystyä? Voiko tästä enää ottaa selvää? Tuskin voi! Syksy voi tulla!

Ota rööki...toinenkin...kun aloittaa aikaisin niin ehtii kauemmin...mikset aloita jo tänään...saat mahdollisuuden tähän.

"Jopa joka toinen tupakoiva nainen saattaa sairastua keuhkoahtaumatautiin. Filha-yhdistyksen työterveysasemilta ja terveyskeskuksista keräämien tietojen mukaan yli 25-vuotiaista naisista jopa 48 prosentilla keuhkojen toimintakokeen tulos oli poikkeava ja löydökset viittasivat keuhkoahtaumatautiin. Tiedot on kerätty kolmen viime vuoden aikana runsaasta sadasta terveyskeskuksesta ja työterveysasemalta, joilla on arvioitu yhteensä runsaat 3 000 potilasta. Heistä yli 25-vuotiaita naisia oli runsaat tuhat".Lähde: HS 4.7.2007.

Ja nyt tupakalle...eix je!

Ei mitään sellaista, että olisi tarpeen ottaa huomioon toinen. Tarkoittaa se toinen samanmoinen. Porhaltaa sitä sitten liikenteessä, liikkeessä tai liikennevälineessa. "Ihan kuin nuo toiset". Ei hän se koske minua, ei yhtään liikuta, ei missään tunnu...Ihan itse - omassa seurassa - itsensä kanssa. Satuta ja anna muiden olla satuttamatta. Osu ja anna muiden mennä ohi. Tartu irti...älä jätä kiinni...Pyytää saa, ja olla antamatta. Saat juuri sen kun olet siitä luopunut. Minne välittäminen katosi? En minä sitä ainakaan löytämnyt! Varoen kesää myötäeläväiseksi muuttumassa...

"Äläkää työ välittäkö". "Mitteen työ oikeen meinootte". Työ käy työstä eli se aika kun ei ole ihan vapaata, lomaa tai lepoaikaa on sitä aikaa, josta jotain maksetaan. Tehdäänkö silloin jotain? Siis jotain muuta kuin mitä haluaisi. No mutta silti jotain siitä saa, tai annetaan tai sitä joutuu ottamaan. Se on palkkaa, palkkiota, korvausta menetetystä vapaa-ajasta, lomakorvausta, tuntipalkkaa, kuukausipalkkaa tms. Työ on tehtävä eikös juu...no jaa jos ei muita ole paikalla...Työkiire, työstressi...jatkakaa olkaa hyvä...lomaa odotellessa...

Weizenbergi street. KUMU eli siis jotain ihan modernia taidetta ja jotain perinteistä. Hyvä on, että on, jos on. Kuvia, joista tietää mitä ne esittää. Mitä ne sitten yrittää esittää? Kuvia, jotka esittää, jotain mitä ei voi edes esittää. Suosittelen Ateneumin ja Heurekan nähneille!

Turhamaisen tietoinen kansallistunteen paisuttelukevät onkin jo takana. We are - allmost - the champions. Millään ei kai ole väliä kuin sillä ainoalla oikealla voitolla. Jos ei tule voittoa niin...mikähän juttu se oli johon osallistuttiin. Kuka muistaa tai edes välittää. Juhlimaan pääsee kun tulee voittoja. Voittajat juhlii ja muut pakenee kellaribaariin ja ullakkopubiin. Seuraavaksi voikin alkaa rento ja luovia lähituntumaan hakeutumisia sisältävä juhannushulinointi - maltaita ja väkeviä ja tarpeina on vene, ranta, sauna, veranta, selkäsauna ja poliisi. Ennen sitä ja senkin jälkeen festivaaliriemia. Hiekkaan peittynyt teltta ja poljetut eväät kylmälaukussa. Paluumatkalla vasta vatsa vääntyy. Parilalta ostetut matkaeväät eivät sittenkään olleet kypsiä. Kesää kohti - vaikka sitten väkisin...Turvallista kesää...

Toisessa rinnassa on nyt kevättä. Sen huomaa siitä, että rintakarva taipuu aurinkoa kohti. Päivä päivältä siis enemmän. Se ei kuitenkaan ole yhtä vihreä kuin nurmikko joka näkyy ikkunasta. Numrikko taas on vihreämpää kuin se aines, joka keuhkoputkentulehduksen jälkeen tulee ulos ysköksinä. Senkin tuottamisen on jo kokenut. No kun selviää keuhkoputkentulehduksesta, jälkitaudista, joululomasta, vuosilomasta, uudenvuoden vapaasta ja loppiaispyhästä on enää lyhyt aika talvilomaan. Kevät rinnassa tuntuu oudolta siksi, että ei tiedä mikä oli talvi tai mikä se on tai sen pitäisi olla. Onko siis se vain sitä, että ulkona voi olla hieman viileämpää ja urheilukaupasta ostetaan enemmän jumppamattoja ja kuntopyöriä. Kevättä rinnassa ja limaa keuhkoissa. Ulkona vihreää nurmea ja päällä lumikuorrutus. Hyvää uutta vuotta on vielä jäljellä!

Mieliala, onko oma työala? Mieliala on kiitollinen, mutta samalla nyt väsähtanyt. Kyyninenkö? Onko joululahja ostettu, lainattu, varastettu tai muuten haltuun otettu? Saatu lahja on lahja ja lahjahevosen suuhun ei ole tuijottaminen. Joulu on lahja. Lahjajoulu on lahjattomallakin. Lahjan antaja saa...mitä saa. Antaja saa lahjaksi hyvän olon tunteen, laskun ostetuista laskuista ilman korkoja
maksaessaan tammikuussa, kommentin:"juuri tätä olen toivonut"-tarkoittaa - toivottavasti saan tämän piilotettu mahdollisimman pian komeroon? Joulu menee ohi...kestänkö sen? Joulu oli, mis on alkoholi? Joulu on ohi, pöydässä nyt lohi. Kinkkua, potkaa, lanttulaatikkoa ja perheruokailuja ja jännitteitä. Ilmeitä, sanoja ja toiveita sekä haaveita. "Ensi jouluna kaikki on toisin...". Toisin sanoen olemme joulussa halusimme tai emme. "Kiitos olkohon, kiitos olkohon, onnellistaa ja hyvää jouluaa, ja me toivotam ja me toivotam...itsekullekin säädylle". Tiernakuluttajat...HYVÄÄ JOULUA JA SYÖDÄ TÄYTYY MYÖS JOULUN JÄLKEEN!

On se muutakin kuin joku hiusten manipulointiliike. Kaksi sellaista, jotka ovat toisistaan riippuvaisia. Suhteessa toinen toiseensa. Suhteessa siihen käsitykseen omasta suhteesta toiseen ihmiseen. Jotenkin ne tulleet "bestiksiksi" tai "parhaiksi ystäviksi". Ajan kautta, kokemusten kautta, yhteisten tapahtumien kautta. Toinen toisilleen tärkeiksi. Sellaisia myös sukulaisia, monenlaisia. Erilaisia pariskunta. Tiimejä ja perheitä. Erottamattomia eli siis sellaisia, että ei näe mitään eroa niissä. Ei oikein tahdo niitä taustasta erottaa. Ei oikein löydy mitään olennaista erilaista. Tai sitten sellaiset toisiinsa sitotuneet ja yhdessä melkein yhtenä olevat. Onneksi on sellaisia. Yksinäisiä erillään ja yhdessä erottamattomia. Onnea heille ja ollaan kiitollisia heistä ja siitä, että erottamattomia on. Kun ei erota erottamattomia alkaa havaintokyvyssä olla jotain. Älä mene erottamaan erottamattomia. Opi heistä ja siitä, mitä ei kannata tehdä. Kiitos heille!

Lunta tupaan ja jäitä porstuaan. Syksy ei ole vielä ohi. Big Brother on suuri etiikan pohdiskeluun ohjaava. Ensimmäisenä mokuvuotena jossakin vaikkapa armeijan alokkaana, ekana yläasteen vuotena, ensimmäisenä jonakin. Hauskaa tarpeellista ja ennen kaikkea kuuluu tapoihin ja tavallaan siinä valmistaudutaan ja valmennetaan tulevaan. Se on ritti. Ollaan menossa kohti vaativampaa. Kun muistuttaa itseään siitä, mitä ihminen toiselle on, tulee eteen kysymys siitä, mitä HENA tekee. Se siis pitää hauskaa, ottaa tehtävänsä sananmukaisesti ja vie armoitettuun loppuun asti ja siis simputtaa, nöyryyttää ja huvittaa siinä samalla itseään ja arvelee samalla huvittavansa myös muita ja meitä katsojia. Hän tekee itselleen omasta mielestään palveluksen ja samalla unohtaa yhden tärkeän asian. Kun tehtävä loppuu on taas kohdattava nämä ihmiset. Koulukiusaajat, työpaikkakiusaajat ja yleensä kiusaajat. Kuulemme vuosien jälkeen tätä: "Kyllä ne tykkää siitä itsekin", "Ne osaa ottaa sen huumorilla", "Ajankulua ja hauskaa se on niillekin", "Itsehän ne sitä nynnyilylmällä kerääjävät", "Hauskaa olla pittää", "Jotain on tehtävä ajankuluksi", "Muut se aloitti, enkä uskaltanut itse olla ensimmäisenä lopettamassa". Voi kuinka rohkeaa! Kuuntelen vuosia sitten koulunsa lopettaneita, armeijassa olleita, työssään uupuneita ym. HENAn kaltaisia on ja toimivat samoin. Ilman empaattisuutta ja ilman kykyä tuntea toisen tunteita tai tunnistavat ne päin v....a. Ongelma on siinä, että kuinka tähän voi saada muutoksen. Ihminen ei itse sitä tajua. Kun ei asiaa alun alkaen hyväksy, salli tai siihen innosta, miksi enää jatkaa. Kun ulkopuolisten huomio katoaa katoaa "HENOjen" motivaatio. Sadistinen toiminta vaatii toimiakseen yleisön. BB yleisön, luokan, työpaikan. tms. Milloin SINÄ olet taas yleisönä, joka maksat "huomiollasi" toiminnan jatkumisen. Ajattelen vain...