miscellaneous

ikävä

On hämärää, niin hämärää mutta pystyn sut näkemään
Kaikki nuo eleet ja ilmeet
Vartioin sun jokaista askelta

Hengitetään
Syvään ja pitkään ilmaa
Niin viileää että henki höyryää
Silmä silmästä

Kaikki mitä tein tein vain sinua varten (4x)

Näätkö kaksi yöperhosta
Hämähäkin verkossa
Kietoutuneena toisiinsa?

On pimeää, niin pimeää etten pysty sua näkemään
Enkä mitään muutakaan
Kuulumme vain toisillemme
Kaikki mitä tein tein vain sinua varten
Vartioin sun joka askelta
Kaikki mitä tein tein vain sinua varten
Suojelin sua muiden katseilta
Kaikki mitä tein tein vain sinua varten
Vartioin sun joka askelta
Kaikki mitä tein tein vain sinua varten

Kaikki mitä tein tein vain sinua varten (3x)

Kaikki mitä tein tein vain sinua varten
Vartioin sun joka askelta
Kaikki mitä tein tein vain sinua varten
Suojelin sua muiden katseilta
(6x)

Eräänä limaisena päivänä...

Etana juoksenteli ympäri viidakkoa huudellen: Hypin, pompin, laaaulan, tanssin.
Vastaan tuli apina orava roikkuen korvassa.
Apina kysyi etanalta: Onko sinulla dödöä?
Etana vastasi siihen: AAAAAARRGGHHH!!!
Etana jatkoi juoksenteluaan viidellä jalalla ympäri havumetsää. Sitten hän tapasi joukon Peikkoja, jotka ratsastivat hiirillä.
Eräs peikko lähestyi etanaa laulaen: Oli hepokatilla maantiellä poikittain jala jallaaa jalmarin vei.
Etana järkyttyi kyseisen peikoin kaameasta korvasta ja huusi: PERHANA!
Peikko katsoi etanaa hieman hämmästyen ja sanoi: Ite oot peruna.
Etana ei tästä tykänyt ja lähti samontein ajelemaan omalla uudella Ferrarillaan ympäri koivikkoa.
Ajelessaan Porchella etana kuuli kuiskauksen jostain korkealta: Perhosilla on siivet ja etanat ovat limaisenkarvaisia.
Etana oli hämmillään mutta tämä ei antanut häntä häiritä, joten hän jatkoi ajamistaan uudella volvolla.
Etana ajoi ja ajoi, kunnes huomasi hylätyn, synkänsateenkaaren värisen veturin josta tuli saippuakuplia piipusta.
Etana meni talon sisään ja huomasi siellä miehen jolla oli NENÄ!!!
Tästä järkyttyneenä etana huokaisi: Minullapa on munaskuukkelit....
Veturinkuljetta siihen: Perunassapa on paljon bakteereja jos sitä ei puhdista etanolilla..
Tämän kuulessaan etana viilsi itseltään ranteet auki porkkanalla ja eli elämänsä vihaisena loppuun asti.

The wise man said just walk this way
To the dawn of the light
The wind will blow into your face
As the years pass you by
Hear this voice from deep inside
It's the call of your heart
Close your eyes and you will find
The passage out of the dark

Jotkut lepää rauhas laineitten alla,
Jotkut elää haudas paineitten alla,
Jotkut elää kauan vaa vaikenemalla,
Ja taustalla soi hautajaismusiikki.

Vaiti on,
hän pimeässä miettii tulevaa.
Niin voimaton
on tuuli joka purtta kuljettaa.
Hän joka päivä toivoo että saisi eksymään
tuon erään joka varmasti saa kaiken särkymään.

Vaiti on,
on pimeässä aikaa itselleen.
Suunnaton,
tuska joka maalaa sydämeen.
Hän päivät raataa töissä, tekee mitä pyydetään
ja iltaisin tuo vaatii ihmeitä ei vähempää.

Unelmissaan uskoo että joskus lentää pois,
kunpa höyhenensä siipiin pian liimata hän vois.
Unelmissaan tietää et on oikee enkeli,
mutta eksyi reitillänsä ja väärän valitsi.
Totuuden tietää, vain se on tärkeää.

Katselee
kun nukkuu pahan alku juurineen.
Katselee
ja tietää, tuo on väärä ihminen.
Kun ymmärrä ei miksei tyytyväinen ole hän,
ei ymmärrä et kahlinnut on toisen elämän.

Nämä ovat ikuisia hetkiä
Ajan lyhyitä välähdyksiä
Kun hän mittaa kattoa katseellaan
Kääntyy jälleen vuoteellaan
Ja laskee
Sekunteja suunnilleen
Hän laskee
Yönsä aamuvarhaiseen

Ei yksinäinen unta saa
Vaan valvoo vuoteellaan
Hän kellon käyntiin koettaa viimein nukahtaa
Ei yksinäinen unta saa
Vaan ajatukset seuraa toisiaan
Kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa

Hämärässä hiljaisuuden ääniä
Kuuntelee hän kirja kädessään
Joka päivä on yötä rakkaampi
Joka aamu iltaa kauniimpi
Hän huomaa
Vaikkei niin tahtoiskaan
Hän huomaa
Tähän alkaa jo tottua

Lahjoitin sinulle särkyneen sielun
sä otit mun rakkauden vastaan
nyt enää kuulen sun äänesi unien takaa
ja taistelen harhoja vastaan

Pilvet piirtää sun kasvot, tuuli kuiskaa sun nimesi
jäät sointuna kauniina soimaan
Pilvet piirtää sun kasvot, näen valoissa nimesi
saat minut aina paremmin voimaan
Eteesi tekisin mä mitä vaan

Ennen kävelin suljetuin silmin
en nähnyt kun tulit mua vastaan
ja nyt kun koskaan enää en nähdä voi sinua
en mitään muuta kaipaakaan


Ja kun pysähdyn katsomaan
on lumi peittänyt tän maan
ja se saa mut toivomaan
et voisin aikaa kuljettaa

Muistan hymysi, nauravat silmäsi
jäät kauniina kuvina sieluun
Aallot kuljettaa muistosi, hiljentää huutosi
mä jäin tänne tuntemaan kaipuun
Eteesi tekisin mä mitä vaan

Seitsemännen auringon aamuna
Alla näiden lukemattomien halojen
Takana taivaita hipovien talojen
Meri nousee edessämme
Meitä sitoo sanomaton lupaus
Josta me puhutaan vain vaieten

Kuinka kauan sä annat noiden aamujen sulle koittaa?
Ja kuinka kauan ennen kuin annat oikean elämän voittaa?

Vielä jonakin päivänä sinäkin myönnät itselles
On kaikki mennyt pieleen
Vielä jonakin päivänä sinäkin
Hautaat mustat sydämet
Syvälle mieleen

Mut sä oot mitä oot
Et sille mitään voi ellet tee elämällesi jotain
Ettei tarvii huutaa yksinään et
"Missä rakkaus?"

Ovat niityt vehreämmät siellä
Missä käsi kädessä taas kuljetaan
Hopeisen pellon reunalla
Silmämme jo suljetaan

Kuinka kauan sä aiot omaa elämääsi estää
Ja kuinka kauan sä aiot ilman oikeaa rakkautta kestää?

Toivoisin että muistaisit
Kun ystäväni olla taisit
Kaiken kauniimpana silloin mä näin
Oli aurinkokin polttavampi kuin tänään

Mutta kuolleet lehdet kootaan haravalla
Jalanjäljet liukenee satamalla
Vaipuu unohduksen yöhön kylmään
Yksin liikkuvien muistojen maailmaan jään

Lauloit mulle rakkaudesta
Yhdessä olomme taiasta
Mutta rakkaus lopulta tuo vain tuskaa
Ihan hiljaa eletään elämän ruskaa