pajaripeikko

Pitkästä aikaa

Heipä hei pitkästä aikaa. Tämä lienee viimeisiä merkintöjä ennen kun poistan koko profiilin.

Uskoin kauan, että kannabis on hyvä juttu. Olin rakastunut. Näin koko kasvin vaaleanpunaisten lasien läpi, kunnes totuus iski päin näköä.

Muistan kuinka aina vähättelin kannabiksen haittavaikutuksia, psykooseja, vainoharhaisuutta, paniikkikohtauksia... "Ne on tosi harvinaisia" mä väitin itselleni ja muille, vaikka lähipiirissäkin tapauksia löytyi. "Ei se niin vakavaa ollut."

Nyt oon kuitenkin nähnyt niitä niin paljon, etten voi enää huijata itteäni. Ehkä omakin mielenterveys jonkin verran kärsinyt tämän kasvin ansiosta.

Sanoin myös usein "toisille sopii, toisille ei." Mutta sopiiko mikään päihde todella kellekään? Parantaako mikään päihde (päihteenä) kenenkään elämänlaatua oikeasti? Halutaanko me vain uskotella itsellemme, että niin olisi, jotta saisimme oikeutuksen kiskoa päihteitä? Haluamme päihtyä, vaikka tiedämme, ettei se välttämättä ole kannattavaa. Samalla tapaa kuin haluamme luistaa velvollisuuksista, joista tiedämme, ettei meidän oikeasti pitäisi luistaa. Haluamme syödä karkkia ja roskaruokaa, vaikka tiedämme ettei se ole terveellistä... Joten keksimme oikeutuksia itsellemme, jotta emme tuntisi huonoa omatuntoa. "Tarviin tän tupakan, muuten tää vitutus ei mee pois" me sanomme, vaikka tiedämme itsekin ettei tupakka oikeasti vitutusta poista, vaan meidän oma päätöksemme siitä, että olemme vittuuntuneita kunnes saamme tupakan. Tai kannabis: "En voi rentoutua ilman kannabista", onko kyse siitä, ettet voi, vai siitä, että olet keksinyt itsellesi pelkän tekosyyn poltella pilveä?

En mä tiedä, teillä on kaikilla varmasti omat syynne käyttää päihteitä niin kuin käytätte. Kaikkien syyt ei välttämättä ole samoja kuin mulla, jotkut ei ehkä halua myöntää valehtelevansa itselleen (kukapa haluaisi) ja jotkut ei ehkä valehtelekaan, mistäpä mä sitä voisin tietää. Itse tiedätte parhaiten.

Oli se kannabiskin aluks ihan kiva juttu, kunnes siitä tuli mun elämän keskipiste. Sen jälkeen se alkoi pala palalta musertamaan mun mielenterveyttä... samalla kun mä yritin keksiä itselleni tekosyitä, jotta voisin jatkaa polttelua, jotta voisin vakuuttaa itselleni, että siinä on enemmän hyvää kuin huonoa... Vain siksi etten halunnu kohdata totuutta.

Enkä mä uskonu niitä lehtiartikkeleja kannabispsykooseista ja mielenterveysriskeistä, emmä uskonu mitään. Tai vaikka uskoinki, ne tuntu jollain tasolla epätodellisilta "ei kai tollasta nyt niin usein käy" mut näköjään käy. Tarpeeks ku polttelee, ni ne tapaukset ei todellakaan oo enää harvinaisii. Meidän kaupungin porukasta on jo tarpeeks moni seonnu, että mä voisin enää ummistaa silmiäni.

Vaikka mä sanonki nää jutut teille, te hiisailijat todennäkösesti ette usko. Ette te usko niin kauan, kunnes teidän rakkauden kohde lyö teitä pesäpallomailalla päähän; vasta sit te tajuutte, ettei se ollutkaan niin ihana tyyppi kuin te luulitte. Vaikka kaikki muut on tienny sen jo kauan ja sanonu teille, te ette oo nähneet huonoja puolia, koska te pidätte liikaa. Ette haluu nähdä. Ehkä ette ikinä näekään, ehkä se ei ikinä lyö teitä pesarilla niin ku mua, ehkä siitä ei koskaan tuu teille ongelmaa... mut ehkä tulee.

Anthony DeMellon Havahtuminen-kirjassa oli rakastuneista sanottu jotain tähän tyyliin: Kysytte: "Mitä hän tuossa näkee?" Ei hän näekään, juuri siitä on kysymys! Hän ei näe mitään, sillä hän on tunteidensa sokaisema.

Minä olin rakastunut kannabikseen.

Mulle se ei oo enää sen arvosta.

Mä varotan teitä kaikkia, jotka "alatte tajuta asioita" kannabiksen myötä; varokaa, ettette "tajua" liikaa. Ettette spekuloi liikaa, ettette usko ajatuksianne liikaa. Psykoosin ensioire on nimittäin usein juuri tämä; se, että alkaa tajuta jotain, mitä muut eivät tajua... tai ainakin siltä se vahvasti tuntuu.

2 kommenttia   Sunnuntai 14. maaliskuuta 2010 21:14

Pilven huonoja ja hyviä puolia

Jos pitäis mainita pilvestä hyviä puolia, niin niitä löytyy paljon. Harvemmin kuitenkaan tulee mietittyä niitä huonoja puolia, paitsi paukuissa, niin kuin nyt ;)

Oon huomannut, että polttelu tekee passiiviseksi. Se on fakta! Jos tarpeeksi polttaa, ei tee mieli tehdä mitään. Toisaalta oon huomannut myös, että hoidan esim. työni paremmin kun olen poltellut paria tuntia ennen töihin lähtöä, mikä on ihan mielenkiintoinen havainto. Olen myös huomannut laskevani matikkaa huomattavasti paremmin ollessani pilvessä...

Eli keskittymiskykyyn pilvi ainakin mulla auttaa, ellei joudu keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa, mutta passiiviseksi se tekee siinä mielessä, (oon muuten ihan vitun paukuissa ja unohdin ihan täysin mitä piti kirjottaa... hohho. en ees ymmärrä tota tekstiä vaikka oon lukenut sen jo joku 10 kertaa... jatkan sitte ku muistan :DDD piti tää fiilis kirjottaa ylös ku ei oo mitää parempaakaa tekemistä ku en tajuu tota ylempää enkä muista hahaa. johtuu salee täst biisist. huge l & mode - seministit) että ei jaksaisi lähteä minnekään (MUISTIN! kun biisi loppu :D). Esimerkiksi yhden matikan kurssin repuutin siksi, etten vaan jaksanut mennä kokeeseen.

Oon poltellu 6 vuotta, enemmän ja vähemmän säännöllisesti. Mulla on mielestäni ihan hyvät syyt polttaa pilveä, mutta toisaalta esimerkiksi skitsofreniariskiä ajatellen mun ei sitä pitäisi tehdä, sillä kuulun riskiryhmään; isäni suvun puolelta lähes kaikki naiset ovat skitsofreenikoita, mm. hänen äitinsä ja siskonsa.

Mä oon ollut alkoholisti, mut se ei sopinu todellakaan. Sain kramppeja ellen juonut, samaten kuulin ääniä ja kuvittelin harhoja jos pidin vähänkin taukoa alkoholista (en tiedä onko tämä se kuuluisa "viinapsykoosi"). Lääkäri määräsi diapamia vieroitusoireisiin, mutta en huolinut. Poltin hittiä ja meni krampit ja harhat ohi. Tavallaan vaihdoin alkoholin ja sekakäytön pelkkään pilveen, mutta toisaalta oon huomannut voivani paljon paremmin näin; saan aikaan paljon enemmän kuin kännätessäni, en heräile oudoista paikoista tai ajaudu tappeluihin, kaatuile, riehu, tee tyhmiä yms. Kännissä tulee aina rällättyä, rikottua paikkoja välillä jne. mutta pilvessä chillaan kavereiden kanssa ja kuuntelen musaa, joskus himassa yksin niiku nytki ja datailen. Onpa paljon haittaa mustakin ympäristölle pajareissa...

Entäs sit riippuvuus? Mä oon yrittäny lopettaa kaikkia; alkoholia, tupakkaa ja pilveä. Ainoa, jonka onnistuin lopettamaan oli pilvi (tarkoitus ei ollut lopettaa siis täysin, vaan vuodeksi ja onnistuin helposti). Tupakan lopetin 3 päiväksi ja alkoholin viikoksi. Olen siis käyttänyt kaikki päivittäin tai vähintään muutamia kertoja viikossa. En siis koe olevani riippuvainen pilvestä. Oon myös joskus ollut puol vuotta polttelematta ihan vaan siksi, että en oo ajatellut koko asiaa :D

Olen tosi positiivinen paukuissa ja myös niiden jälkeen. Mulla oli tossa pari viikkoa selvää aikaa jossain vaiheessa ja sen jälkeen polttelin taas pajaria joka päivä, huomasin että mulla on ollu paljon parempi olo ne päivät ku oon polttanu, samaten niitä seuraavat päivät, vaikka ois luullu että budi on loppunu (mutta aina kyllä jostain hoitunu illaksi ;)).

Selvänähän en tosiaan ole tainnut olla 7 viikkoon. Tai siis, olenhan mä selvänä ollut, sillä pilvi ei vaikuta ainakaan mulla kuin 1-3 tuntia poltettuna, mutta yhtään kokonaista päivää en oo vielä ollut selvänä. Nyt ajattelin vähentää kun koulut alkaa, kerran kaks viikossa vois olla parempi tahti sitten. Äsken poltin viimeset, ei ole säätöjä päällä, enkä varmaan jaksakaan säätää nyt. Eipä oo rahaakaan. :D Mutta ei silleen ees vituta tai haittaa. On kiva olla paukuis, mut kiva saada vähä kontrastii, ja ku kelaan vaan niitä paukkuja jotka poltan ku tolet on nollassa ja ei oo pitkää aikaa hiisannu ni ahhhh ;) On se tauko sen arvost! Parhaat pajarit on aina tullu pitkien taukojen jälkeen.

Tää menee kyllä vähän ohi otsikon :D Mut ei se mitään. En jaksa enää kirjottaa meen röökille. Ei tätä kuitenkaa kukaa lue haha ->


***

ps. ehkä parhaat sanat täs biisis, omistan tän Öökkär1:lle (http://kuvake.net/user/%D6%F6kk%E4r1)

Huge L - Ruma

Hei beibe, sä oot niin
ruma et sun takii meni
vituiks joka ikinen
luokkakuva
Sä oot niin hirvee et jos
naamalles tulis
lakipykälii niin sut
pidätettäis ilmeest.
Hei neito, sä oot niin
soma. Ku su äitis sai sut
se luuli et sai
somalipojan.
Ja sun peilikuva on ottanu
aikoi sit lomaa ja
vappunaamari ku ei
toiminu, sä vaihoit sit
omaa.
Ja sä oot niin tiukka,
niin kissa. Aina ku sä
pyllistät mä kelaan: elämä
on hanurista.
Sä oot niin ihana, aina ku
sä laulat, koko naapuristo
on kadonnu, on vaa
ikkunoissa laudat. S
ä oot niin seksikäs,
esileikis menit piiloon mä
oon ollu sua viis vuot jo
etsimäs.
Mä en tiiä et sä tiiät et
mä oon gangsteri, mut mä
tiiän et sä et tiiä kuka
on Sirpa Mansneri

Kerto:
Hei beibe, mä nään et sä
diggaat heti
(2x)

Sä oot niin kaunis. Vaik
valokuvas valotus normi
on, sä oot sellanen
pakkaus mis pitäs olla
varotuskolmio.
Mä saan sut syttymään,
lapsen raavit nenäs
nyppylää ja kannoit seläs
kyttyrää.
Sä oot kauneinta. Sen
jälkeen ku oot käyny
saunas, mun on pakko
desinfioida lauteita,
laittaa naamalles hauteita
ettei noi sun syyläs ois
niin saatanan kauheita.
Beibel tyrä, peitteel
peiteltynä, suonikohjut
peitekynäl yhä peitettynä.
Hei beibe, nauretaan yhes
tolle, ku senki
seksikokemukset voi laskee
yhel sormel.
Vaik lihoisit nii haluun
panna, laulaa duettoo
sängys ku Idolsin Panu ja
Anna.
Ja se ei oo rikos, et eri
koon trikoot rikot hei,
jos sä oisit linnas niin
mä oisin prison break

kerto

Hei beibe, sä oot niin
ruma et ton sun naamas
mukan pitäis tulla
aseenkantolupa.
Sä oot niin hirvee, et sun
takii Juice menetti
hiuksii ja Mikko meni
pilvee.
Tytön kasvonpiirteet
kauniit, joutuu
hätisteleen äijii, käydä
terapias päivii.
Päivi, laita se shampanja
jäihin, tee siit
vuosikertaa, avaa vast sit
ku oot menny häihi.
Sä oot ku 24:sen Jack
Baueri, peili sano kräks
ku kysyt ken on maassa
kaunehin.
Sä oot kaunis ku pääl on
happy hour. fleiva
fleiville synnytät cracki
vauvelin

6 kommenttia   Perjantai 14. elokuuta 2009 05:11

Karstapäivä...

Taas yksi valvottu yö takana. Luulin jo polttaneeni kaikki pajarini, mutta löysinkin lattialta jonkun pikkunipin. Tuli sitte yöllä hiisailtua, kaavin karstatki eile ja tänää polttelin. Heitin sekaan viimesetki muruset mitä purkin pohjalla oli... Mutta ihan ok oli polttaa kun pieniä hittejä otti, pk-seudun jatkisbudia on paljon kamalampi polttaa ku karstoja ikinä hyiv....

Mutta semmosta. Kaipa tässä vois mennä nukkumaankin.

Kommentoi   Keskiviikko 12. elokuuta 2009 23:24

Cool, täälhän on blogikin.

Voisin kertoa, että tein äsken porkkanasta pesän älyyn. Oli aika hassua. Noh, ehdin ottaa neitsythitit uudesta älystäni kun äiti tuli ja vei sen pois. Hups :D Oli kuulemma vähän haiskahtanut. Onneks on lisää porkkanaa ja pullo, voin tehä uuden vaikka heti <3

Sellanen tarina.

Kyl se porkkanaki pärähtää =)! Oon aika paukuis. Afrikkalainen <3

Kommentoi   Sunnuntai 19. heinäkuuta 2009 16:27