torstai 23. huhtikuuta 2009 11:47
"Muututaan me muututaan kohta et vanhaa ystävää tunnekaan, kasvanut toiseen suuntaan. Ja arvokas oot mulle ollut silloin aikoinaan, mut menneisyyttä ei voi enään henkiin puhaltaa." Tuo on kyllä täysin totta, surullista kylläkin. On hirveää katsoa miten ystävät muuttuu silminnähden pienessä ajassa. Enään ei muisteta pitää minkään näköistä kontaktia. Enään ei edes kiinnosta toisen vointi ja kuulumiset. Jäljellä on vain ihanat ja kauniit muistot. Tavallaan se kuuluukin elämään ja kasvamiseen, mutta silti se on surullista. Itselläni on paljon ystäviä ketkä ovat unohtaneet kokonaan olemassaoloni. Sairastumiseni myötä on myös tippunut monia "ystäviä" rinnaltani. Kirjoitin ystäviä lainausmerkeissä, koska eihän sellaiset ihmiset ole oikeita ystäviä, ketkä jättävät vaikeina aikoina. Itse kylläkin muistelen lämmöllä menneitä tapahtumia ja muistelen myös erittäin lämmöllä ihmisiä, ketkä ovat kadonneet elämästäni. Kaipuu on kyllä suuri. |
Mieliala: Väsynyt |
|