Hmm, äskettäin olin pitkähköllä kävelylenkillä ja tuli taas huomattua yksi asia; naiset katsoo mua jotenkin mulkoilevasti ja ilkeesti, miehet taas hymyilee/katsoo neutraalilla normi-ilmeellä. Miksi näin? Miks ei me naiset voitais olla toisillemme mukavia, hymyillä ja muutenkin katsoa silmiin? Onko nykyään naisten välinen kilpailu niin helvetin yleistä, että jo tuntemattomiakin mittaillaan katseella, etsitään niitä huonoja puolia ja mulkoillaan sellaisella "biaaatch!" asenteella? Oon aivan turhautunut tähän.
Eikö me voitais kerrankin katsoa samaa sukupuolta olevia ja ylipäätänsäkin kaikkia ihmisiä hymyillen etsimättä niitä huonoja puolia ja heikkouksia? Kaikkihan me kuitenkin ollaan vaan ihmisiä. Kilpailu ulkonäöstä, laihuudesta, vaatteista, yms., on täysin turhaa. Jokainen meistä on kauniita ja upeita sekä ainutlaatuisia omalla tavallamme. Tuskin tästä koskaan päästään ainakaan kokonaan eroon, ihmisluonne kun on vaan tällainen ja aina on tarve kilpailla jostain ja yrittää olla parempi kuin toiset.
Eniten mua ärsyttää tässä se, että ihmiset mollaavat jatkuvalla syötöllä "erilaisia" ihmisiä. Esimerkiksi heitä, ketkä ovat pyörätuolissa, ylipainoisia, vammaisia, saaneet vakavia palovammoja vartaloonsa/kasvoihinsa tai jotain muuta vastaavaa. Eivät he itse ole tuota kohtaloaan valinneet! Luulevatko ihmiset tosiaan, että halvaatuminen, vammaisuus, ulkonäön "epämuodostumat" ja muut sellaiset ovat heidän oma valintansa? Jos he saisivat päättää niin tottakai he olisivat niin kutsutusti "normaaleja". Tämä asia ärsyttää eniten siksi, että äitini joutui olemaan pitkän ajan pyörätuolissa sairautensa takia. Aina, kun olimme kaupungilla, apteekissa, leffateatterissa, kahvilla tai ihan missä vaan, niin ihmiset katsoivat paheksuen, naureskellen, pilkaten. Muutaman kerran niissä tilanteissa rupesin huutamaan kyseisille ihmisille päin naamaa. Tuntuu vaan niin pahalta, kun äitini itse kärsii sairaudestaan ja häpeää pyörätuolissa oloaan ja muut nauraa pilkaten ja osottelee sormella. Jotkut ihmiset saisivat kasvaa ja aikuistua tämän asian suhteen, ja paljon!
Siitä päästäänkin seuraavaan aiheeseen.. Mitä jos itse jäisi esim. auton alle ja saisi neliraajahalvauksen? Tätä voi miettiä pitkään; miltä tuntuisi, kun onnettomuuden takia on loukussa pyörätuolissa ja ihmiset vaan nauraa paskaisesti sekä osoittelee sormella halveksuen?