Sama tilanne meidän perheessä.
Olen itse 15-vuotias,pieni verrattuna faijaan joka on 187cm 126kg.
Mä en sen kimppuun pysty käymään vaikka yrittänyt olenkin.
Poliisit viimeksi meillä 9.12.06.
Veli tuli maksamaan lapsuutensa turpaan vedot takaisin.
Isä putkaan, veli baariin.
Tuntuu taas että ei tätä kauaa jaksa.

pistää vihaks tommone

On kyllä ihan tuttu asia mulle, oon kanssa joutunut valvomaan öitä ja parkunut omassa huoneessa ihan helvetin peloissani. Pahinta oli kertoa siitä niille ihmisille, jotka pystyivät auttamaan (poliisi, sosiaalityöntekijät). Mut siitä oli paljon hyötyä.

Jos oikeesti sulla pii-aa, on noin paha tilanne niin suosittelen et käännyt lastensuojelun puoleen. Tarviit apua. Sun ei tarvitse elää tuollasessa kodissa.

9 vuotiaaks asti kattelin ja kuuntelin meininkiä kotona.Enne ku muutettii siel pois. Välillä veljet oli isän ja äidin välis ja mie mummon kainalos(asuttii isos omakotitalos kaikki). Välil jos tilanne meni hirveen pahask ni veljet juoksutti mut naapuriin ja sieltä soitettii poliiseille. Isä oli alkoholisti ja työtön senjälkeen kun täytin 5vuotta. Oli pitkiäkiin reissuja pois kotoonta ja tuli takas kui ei olis mitään tapahtunu. Sit alko viina himottaa ja äiti sai kuulla huudot ja tunteet lyönnit jos ei joku menny niinkui isä halus.

Nyt sit 8 vuotta isän itsemurhasta vieläkin tunnen vihaa, katkeruutta mutta myös rakkautta häntä kohtaan. Ikinä ei minua kohtaa tehnyt muuta kuin rikko pienen tytön sydämmen ja käytti virpomispalkat viinaan/naisiin. Pari kertaa näin isän siinä kunnossa joko sairaalas tai autos itsemurhan yrityksen jälkeen että toivon ettei kukaan nää ketään niin.


älkää välittäkö kirjotusvirheistä..vielkii vaikee puhuu tästä aiheesta ja ikuiset traumat on vissii jääny ku aina piettii mua niin pienen et en oo ymmärtäny mistää mitää. Nyt joudun sit käymää psykal ja napsii pillereitä sen takia. Kiitos vaan lapsuuden.

En ole joutunu kokemaan itse, onneksi, ja porukat on eronnu aikoja sitten onneks. Sillon ku oon ollu ihan pieni, niin on kuulema ollu jotain ihan hirveetä, kiitän niin paljon siitä etten muista.. Mutta onneksi saa elää rauhallista elämää ihan itsekseen.

itsellä ei ole tota ongelmaa, mutta kaverilla oli. se sai faijaltaan turpaan harvasen päivä. ennen se hakkasi sen mutsia, mutta se lähti joten se alkoi hakkaamaan omaa tytärtään. muutenkin alkoholi oli hänelle kaikki kaikessa. paljosta jäi kaverini nuoruudessa paitsi. olkoon tämä osa syynä hänen nykyiseen tilanteeseensa

Mä oon ollu 16 vuotta uhrina moiselle toiminnalle. Remmistä on saatu, hiuksista kiskottu niin että kuhmut jäi ja niska oli kipee. Käsiks on käyty milloin mitenkin. Syyksi kävi suun soittaminen, eli se että uskalsin sanoa mielipiteeni johonkin asiaan. Tai se, että satuin vaan olemaan olemassa.
Jurrissaollessa ja ei niin jurrissa. Musta se vika on vaan kyseisten ihmisten korvien välissä. Liian harva kuitenkin muistaa, että viina on viisasten juomaa.

meni ainakin tässä suunnassa

Perhehelvetti.. ai kuinka vihaankaan tuota sanaa.. voisinpa sanoa ettei isäni ole minulle mitään sukua vaan äijä jonka vielä joku päivä heitän hengiltä. vielä jonain kauniina päivänä hän saa takaisin kaikki ne kerrat joina hän meitä hakkasi ja uhkaili, jonain päivänä hän saa pelätä henkensä edestä ja tuntea luissaan kuinka kosto onkaan suloista ja se päivä on varmasti elämäni paras..

omassa perhessä ei ole ollut väkivaltaa.. mutta edelliset kihlatut no hakannut muutaman kerran ja pahastikkin mutta periksi en antanut vetelin samalla mitalla takaisin ja komeasti jätin ne kuin nallin kalliolle... kun elämä on opettanut jotta jotta mies joka lyö kerran se lyö aina ... eli en katsele mistä päivääkään sen jalkeen kun mua sattuu lyömään tai väkivaltaisesti kiinni ottamaan...

Pocahontas_po muokkasi viestiä 16:39 01.07.2007