Kyyneleistä kostuvan nään tyynyn untuvan, oon yksin huoneessain vain varjot seuranain.Karvas tunne mielessäin miks täytyi käydä näin mä kuuta kurkotin ja sielun haavoitin.
Askel harhaan astua täytyi varmaan ennenkuin ymmärtäisin tään.Askel harhaan risuja ruusutarhaan,mä oppin kautta kantäpää sain mun elämään.
Aika haavat parantaa uljaaksi aran saa nuo sanat iskelmän tuo tunteen kipeän.Rikki lyödyn sydämen ken parantaisi sen oi jospa virheet vois kuin lauseet jättää pois.
Askel harhaan astua täytyyivarmaan ennenkuin ymmärtäisin tään.Askel harhaan,risuja ruusutarhaan,mä oppini kautta kantapään sain mun elämään.
Kun mietin näin kuinka vietin nää vuodet tahdoin viimein muuttaa suuntaa jos voisin niin toinen oisin vaan kun en voi niin kätken pääni puuntaa taas.
Askel harhaan astua täytyi varmaan ennenkuin ymmärtäisin tään .Askel harhaan risuja ruusutarhaan mä oppini kautta kantapään sain mun elämään.