Demonilesboankka

En tiennyt kirjoittaisinko hammasharjoista vai vaihtele-
vasta tyylistäni, joten kyllästyin elämään ja päätin rullia parvekkeella. Toisena päivänä olen rebel ja toisena klassinen kaunotar. Mekko, hiukset kiinni, korot - Tottakai ne nyt saavat naisen näyttämään paljon paremmalta kuin maiharit ja pusakka, mutta tunnen oloni kodikkaammaksi juuri niissä. Niittivyö lanteilla ja tukka sekaisin tunnen oloni itsevarmemmaksi, aivan kuin kova look olisi jonkinlainen suojakuori - I don't need your pity -tyyliin. Kukaan ei lähesty bussipysäkillä, tuskin uskaltaa edes hetkeä kauempaa katsoa. Se on lähempänä elämäntapaani, asenteenikin on aivan erilainen ja kävelen kuin Rockefeller. Olen jo kauan kamppaillut tyylini kanssa ja miettinyt, että mikä se on se mun juttu. Naisellinen tyyli on aikuinen tyyli, mutta haluanko vielä olla ihan oikeasti aikuinen ? Enkö vielä hetken saisi käyttää erivärisiä kengännauhoja ja huudella rivouksia lippatukille ? Enkö saisi...



Viimeyönä näin unta kapakasta
Täynnä savua ja iloisia ihmisiä

Siinä unessa minä ajoin autoa
siellä kapakan sisällä

Ja minä tapasin sinut
Kuka oletkaan.






http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/06/piirran-ilmaan-tulevaisuuden-itseni-ja.html

Joudun käymään kahesti kaupassa yhen reissun sijaan, koska en jaksa kantaa kaikkea mitä tarvitsisin. Julma maailma. Tämä on vääryyttä.

Yritän pitää tämän lyhyenä, sillä usein viikon postaamattomuus johtaa vain tekstihirviöön. Keskiviikkoinen 'yksi terassilla' muuttui kymmentuntiseksi ryyppäämiseksi ystävättäreni synttäreiden kunniaksi. Onnistuin häviämään jokaisen bilispelin niistä monesta - Minne tahansa löin pallon niin kasi meni sisään. God, why have you forsaken me ?! Illan aikana kysymys Oletko karannut alttarilta ? kuului varmaan neljästi milloin kenenkin suusta. Yksi parinvuoden takainen tuttu ei edes tunnistanut minua enää ja toinen kyseli silloisesta poikaystävästäni... Kyllä sitä hävetti kun kerroin ettei mies ole ollut kuvioissa pariin vuoteen. Kaikki huuhaajutut ja haarat siellä kyllä leviää, muttei faktat (HA, olipa hyvä heitto. Olen liekeissä tänään !). Syleilin yhdeksänkuista mopsinpentua ja veljeni yritti myydä minua baarissa jokaiselle vastaantulialle parista drinkistä. Parhaat synttärit ikinä, taisi synttärisankari sanoa pöydässä juuri ennen pilkkua kun pöytää täytettiin viimeisillä juomilla. Kuvat kertokoon lisää tarinaa linkin takana...




http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/06/mina-jeesus-ja-ehka-sinakin.html

Parempaa maanantaiaamua kaikille ! Olen viimeaikoina nauttinut ystävieni seurasta siinä missä omasta parhaasta seurastanikin. Koska tyhjänlasinkammo on oikea fobia, voisin rekisteröidä sen alitajuntaani, pakata pikkumustani kassiin ja pitää huolta nesteytyksestä parilla pienellä paikkakunnalla tulevalla viikolla. Tähän väliin pahoitteluni vaan niille kaikille tamperelaisille ja Tampereella olleille, jotka sattuivat näkemään minut valkoinen maksimekko päälläni Koskenrannassa lauantaina, sillä ystäväni ei ollut viitsinyt kertoa minulle, että alushousuni olivat näkyneet mekon läpi koko ajan, vaan nautti näkymistä kun keräsin Olvin pinttejä kylmäkaapin alahyllyltä. Thanks a lot pal ! Viimeyönä näin todella sekavaa unta - Aivan kuin se olisi ollut jokin sairas psykologinen elokuva. Johtuisiko siitä että olen viimeaikoina katsonut leffat Black swan ja Eternal sunshine of the spotless mind. Aivan mahtavia molemmat ! Mitä-vittua-mä-just-kuuntelin -efekti tapahtui eilen kun kaijuttimistani soi ehkä hirvein Slipknot-raiskaus koskaan - Oli siinä ja siinä, kehtaanko laittaa sanan 'music' tekstin tunnisteisiin. Postauksessa lisäksi kuvia mm. kissastani, jolla on varmasti jonkinlainen kromosomipoikkeavuus.





http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/06/musiikin-tahdissa-vierailla-kaduilla.html

Olipa kerran nuorimies nimeltään Riku. Eräänä myrskyisenä torstai-iltana Riku oli kävelemässä viihteeltä kotiin, kun näki enkelin. Siinä kunnossa roskapönttökin olisi näyttänyt kauniilta, mutta Riku oli varma että se oli enkeli - Ainakin hänen puheidensa perusteella. Toisella puolen tietä bussipysäkillä istui kaunis tyttö valkoisessa mekossaan. Riku ylitti tien ja meni istumaan tytön viereen.


R: Terve.
J: Moro.
R: Tiätkö sie mitä kello on ?
J: Se tulee kohta seittemän.
R: Okei kiitos. Oisko siulla yhtään tupakkaa ?
J: *Kaivaa laukkua ja ojentaa savukkeen*
R: Kiitti. Mie oon Riku. Oisko siulla sit vielä tulta ?
J: On siinä meillä tupakkamies ! *naureskellen ojentaa tultakin humalaiselle miehelle ja esittelee itsensä*
R: Sie oot tosi kaunis neiti. Mie en yleensä tuu tuntemattomille höpöttään, mutta nyt oli pakko. En halua olla mitenkään tungeh...tetteleva, mutta saanko kysyä yhtä asiaa...?
J: Nooh ?
R: Ootko sie sinkku ?
J: Juu, kyllä mä olen.
R: Se pelastais miun illan, jos saisin nuin kauniilta naiselta kun sie niin yhden suukon.
J: Well, et saa... *naureskelee* En pussaile tuntemattomia kadulla.
R: Ai en saa. Hmhmm... Niin, siulla on varmaan mustasukkanen poikaystävä odottamas kotona. Mut sie näytät ihan miun yheltä lapsuuden kaverilta.
J: Ei mulla edelleenkään ole poikaystävää.
R: Onko kukaan koskaan kertonu et siulla on tosi kauniit sääret ?
J: No kiitos, eipä niitä kauheesti kyllä ole kehuttu.
R: Miun nimi on muuten Riku.
J: Terve taas Riku, mie oon edelleen Jesu.
R: Sie oot tosi kaunis nainen. Nuin kauniille naisille riittää aina vientiä.
J: *naureskelee* No kiitos, niinpä kai...
R: Miun yhellä kaverilla on samanlainen tatuointi kun siulla tossa...


Savosta kotoisin oleva mies mies alkaa esitellä omia tatuointejaan ja kun jutut alkavat mennä siihen suuntaan että mies joi litran raakaa pontikkaa ja oksentaa edelleen neljän vuoden jälkeen verta, niin hauskuus loppui siihen. Mies ilmoitti myös tulevansa samaan bussiin kanssani ja siinähän se matka sitten sujuikin rattoisasti miehen alkaessa kuulostaa pelottavalta puhuessaan siitä, että Kun täältä lähdetään niin täältä lähdetään tyylikkäästi. En nyt tiedä kuinka tyylikästä on juoda litra pontikkaa, kärsiä muutama vuosi kun sisuskalut ovat sulaneet, kertoa siitä vastaan tuleville naisille ikäänkuin iskureplana ja sitten kupsahtaa. Loppujen lopuksi aika surullista ja säälittävää. Typerää itseasiassa. Onneksi mies jäi jo Hallilan kohdalla pois.

Noh, sitten koko tarinan opetukseen - Löydätkö elämäsi miehen istumalla elokuvadramaattisesti valkoisessa pitkässä mekossa bussipysäkillä sateen piiskatessa maata ja salamoiden lyödessä puiden latvoihin ? Et todellakaan.





Loppu.

http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/06/haluaisin-kertoa-teille-tarinan.html

"Oi onha ihana mekko, taidanpa kokeilla sitä ja laittaa sen päälleni... Äh... Ömh... Noin ! *hetken kuluttua* Otanpa sen pois... Ömm... Ääh... Fuck......."

Trapped in a dress [yes] Ainakin tää on niin nätti ettei hävetä käyttää tätä lopun elämäänsä... Arvasin että tulee ongelmia maksimekon kanssa kun kuppikoko on aivan liian iso tähän pituuteen nähden... -__-

Istuimme eilen ystävättäreni kanssa dösässä matkalla kohti keskustaa ja kesän ensimmäistä nuotiota. Dösän mainostauluun välähti mainos jostain ever-heard-festareista, mutta kun esiintyjissä luki Skindred, niin mielenkiintomme heräsi. En ole koskaan odottanut mitään mainosta niin paljon, kun että se samainen mainos tulisi uudestaan ja kyllä - Siinä tosiaan luki Skindred kaikkien muiden epämääräisten esiintyjien seassa. Niille, jotka eivät tiedä, niin Skindred on Walesilainen -98 perustettu rock-yhtye, jonka musiikki on sekoitus metallia, punk rockia ja reggaeta. He esiintyvät Valtteri festivaaleilla Pakkahuoneella torstaina 20.6. klo 22:00. Liput Pakkahuoneelle maksavat 30€ (ovelta 35€).




http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/06/skindred-pakkahuone.html

Päev kaks

Herätys oli seitsemän pintaan. Söimme hotelliaamiaisen ja roudasimme näyttelykamat autoon. Olin ihan mahtava kartturi ! Koko matkan aikana ajoimme tasan kaksi kertaa hutiin ja silloinkin helvetin vähän. Koiranäyttely oli Tallinnan Kalevi Keskstaadionilla. Kehä alkoi kymmeneltä ja vaikka Sertiä lähdettiin hakemaan, niin Martti (Gleann Aidan of Adare) sai vain Excellent -arvostelun. Vain ja vain, ei haitannut yhtään ! En minäkään siinä kuumuudessa olisi jaksanut keskittyä ja suomalainen tuomari taisi olla vähän nirppanokka. Kehän jälkeen poikaa trimmattiin varmaan kaksi tuntia seuraavan päivän näyttelyä varten. Jossain vaiheessa lähdimme viemään koiran hotellille ja harjoittamaan viinarallia satamaan. Kävi niinkin mukavasti että sain siiperilavani pienen erehdyksen seurauksena puoleen hintaan. Mamma katsoi, että minun on vaikea nostaa painavaa lavaa hihnalle, joten hän katsoi viivakoodin jostain vihkosestaan ja lukikin sitten samaisen siiderin, mutta twelven viivakoodin. Zapaa ! Toinen kärryistä jota työnsin oli niin täynnä, että työntäessäni sitä rotvallilta suojatielle levisi oluet keskelle tietä ja juuri sopivasti muutama dösä tulossaa suoraan kohti. Taisin sanoa ääneenkin että Noniin, vitun kiva, nyt jään vielä bussin alle. Lastasimme juomat autoon ja Toyotan perse laahasi melkein maata. Renkaatkin olisivat varmaan tarvinneet lisää ilmaa. Toimituksen jälkeen menimme syömään johonkin pieneen kivaan paikkaan, missä makkaraperunatkin näytti gourméruualta. Hotellille pienille päiväunille ja kun ilma vähän viileni niin lähdimme koiran kanssa kiertelemään kaupunkia jalan. Kuljimme ihanan suihkulähdesysteemin ohi ja löysimme kaupan jossa myytiin viinaa ja tupakkaa... sekä jäätelöä. Millä logiikalla ? Kaksi isoa jäätelöä, vesipullo ja jääteepullo maksoivat vain reilun kolme euroa. Jälleen, millä vitun logiikalla ? Suomessa et saisi samaan hintaan edes sitä yhtä jääteetä. Istuimme sen suihkulähdetsydeemin reunalle puistoon nauttimaan jäätelöitämme. Jatkoimme kiertelyä ja tulimme pienelle terassille joka kantoi nimeä Kohvik Mosaiik, mihin pysähdyimme yksille. Kävimme vielä harjoittelemassa kävelyä eräässä toisessa puistossa seuraavan päivän näyttelyä varten ja palasimme hotellille nukkumaan.


Matkailijan loki, osa 3 (Viro - Estonian - эстонский - Eesti)
Päev kolm tulemas pea...





http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/06/matkailijan-loki-osa-2-viro-estonian.html

Ystävät tuntuvat kaikkoavan ympäriltäni. Eilen se taas tapahtui... Vietimme aikaa ystävättäreni kanssa rantsussa muutaman huurteisen kera ja keskustelimme jo valmiiksi raivostuttavista asioista, kuten siitä kuinka jotkut saavat kaiken sormiaan napsauttamalla ja sitten ihmettelevät kuinka meillä on vaikeaa. No siinä asiassa lohduttaa se, etteivät he tule koskaan pärjäämään omillaan. HA ! In your face bitches. Anyway, oli mitä huonoin aika viestille, joka tuli ystäväni (nykyään ilmeisesti entisen ystäväni) muijalta. Viestissä tyttö kehotti minua olemaan pitämättä yhteyttä hänen poikaystäväänsä, joka on ollut minulle helvetin tärkeä. Ilmeisesti joidenkin itsetunto ei vain kestä toista naarasta reviirillään. Ikävää kun ihmiset jäävät tossun alle. Oloni on taasen kuin olisin jäänyt junan alle. Mitä maailmalla on minua vastaan ? Tämä ei ole ainoa ystävä, joka on laittanut välit poikki viimeaikoina ja jälleen mitä kummallisimmista syistä. Ei mitään, vitun hyvää yksinäistä kesää !

Fuck this shit, I'm sick of it.




http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/06/tuhkaa-ja-marttyyrikuolemia.html

Päev üks

Lähtö Herwoodista oli puoli seitsemän pintaan illalla. Sain ensimmäisenä kouraani navigaattorin, johon minun piti merkitä osoite Katajanokanlaituri. Pysähdyimme Linnatuulessa pissattamassa koiraa ja hakemassa kahvit. Helsinki - Tuo betonihelvetti. En koskaan voisi asua sielä. Tampereella tuntee sentään olevansa lähellä luontoa kaupungissakin, kun taas Stadissa kaikki puut on istutettu. Ratikan alle jääminen on taattu. Pääsimme ongelmitta laivaan, mutta kun lähdin etsimään navigaattorista jo hotellin osoitetta Viron puolelta, niin ei... Ei löytynyt Tallinnaa, ei Pärnua, ei mitään - Köpenhamina ja Tukholma kyllä löytyi... Navigaattorissamme ei sittenkään ollut Viron karttaa. Daym ! Laivamatka menikin sitten kevyen kenttälounaan merkeissä ja turistikarttaa etsiessä. Onneksi se löytyi infosta. Olimme Tallinnan satamassa puoliltaöin ja siinä karttaa käännellessäni onnistuimme jotenkin ajamaan ensimmäisellä yrittämällä oikeaan osoitteeseen hotellillemme Luhaan. Jotkut Virossa ajavat kuin kaistapäät ja risteykset siellä on kummallisia liikennemerkeistä puhumattakaan. "Milloin me voidaan mennä ?" -Sitten kun ehdit ! Yksi liikennemerkki kielsi oikealle kääntymisen 7:00-20:00 välisenä aikana... Mitä vit...? Hotelli oli niin syrjäisellä seudulla, että ensin vähän meinasi jännittää yön pimeydessä. Vanhoja rappautuneita taloja, huonokuntoinen sivukuja, joku taisi kokeilla autojen ovia siinä ajaessamme ohi... Hotel Lillekula oli kuitenkin parempi kuin odotimme. Siisti pieni huone, jossa ei juoksennellut torakoita, ikkunan sai auki eikä pesuhuoneenkaan lattia ollut homeessa - Ainakaan kovasti. Telvisio oli kokoa iPad x iPad x iPad, mutta eipä sitä olisi venäjänkielisiä ohjelmia jaksanutkaan katsoa. Miksi muuten Viron telvisio ja radio on täynnä venäjää ? Kertokaa minulle.


Matkailijan loki, osa 2 (Viro - Estonian - эстонский - Eesti)
Päev kaks tulemas pea...





http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/06/matkailijan-loki-osa-1-viro-estonian.html