Demonilesboankka

Ultimate The Hobbit -movie and killing loneliness

http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2012/12/ultimate-hobbit-movie-and-killing.html

3D tosiaan vie elokuvankatselun uudelle tasolle. HFR merkintä paljastui nopeammaksi kuvansyötöksi, jonka vuoksi hektisemmissä kohdissa eivät tahtoneet silmät pysyä mukana. Jo alussa tulleiden 3D-mainoksien aikana tajuntani räjähti. Like BOOM ! Kohtaukset joissa kuva liikkui hitaasti olivat kauniita. Maisemat ja yksityiskohdat... Olisin voinut uppoutua siihen maailmaan loppuiäkseni - Etenkin jos olisin tiennyt tämän illan tulevan. On perjantai ja ulkona on kaunista. Jostain syystä jäin juuri tänäiltana ilman seuraa. Nyt istun yksin kotona risti-istunnassa sängylläni ja kirjoitan. Edes yksinäisyysoluita en huomannut ostaa. Hiukseni ovat sekaisin ja tunnen itseni masentuneeksi muiden ilmoittaessaan sosiaalisissa medioissa lähtevänsä ties minne ystäviensä seuraan pitämään hauskaa. Täällä minä istun - Marttyyrina kuuntelemassa surullisia sointuja ja ryven itsesäälissä juoden omenamehua särkyneestä lasista joka on puoliksi tyhjä - Olisipa se edes käynyttä. Asiaa ei auttanut se, että tappelimme jälleen erään ihmisen kanssa. Hän sai minut tuntemaan itseni halvaksi ja lähti sitten hänkin pitämään hauskaa parempien ihmisten seuraan. Onko vika tosiaan minussa ?


On pimeää

Minua masentaa
Ahdistaa.

Tulisit piilostasi


Halaisit tuskani pois.

Kommentoi   Perjantai 14. joulukuuta 2012 21:34

Necessary twelve-twelve-twelve, music and movies

http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2012/12/necessary-twelve-twelve-twelve-music.html

No nyt on sitten se 12.12.12 josta kaikki toitottavat. Moni on mennyt naimisiin tänään ja Facebook ei muusta puhukkaan. Still, not one single fuck was given that day. Olen huudattanut tänään In Flamesin Sounds OF A Playground Fading -albumia, jonka löysin ystäväni kautta. Taustamusiikkina toimiikin tänään kyseiseltä levyltä tuo The Attic, joka erottui muiden joukosta.

"I saw something in the mirror
Someone's watching me
If I hide in the attic
He will never get to me..."

Viimeisin postaukseni herätti kysymyksiä ihmisissä. Ei - en hauku ketään julkisesti täällä, vaan puhun asioista, joista olen heidän kanssaan jutellut ja kyllä - moraalini on ihan kunnossa. Kiitos kysymästä. Käteni ovat kohmeessa sillä minulle tuli kiire dösään ja ystäväni kanssa sovittuun tapaamiseen, joten unohdin kaulahuivin ja hanskat. Siellä sitten tuhisin ja niiskutin kylmissäni keskustassa hänen ollessaan puolitoista tuntia myöhässä, vaikka hän itse aina toitottaa kuinka aikataulut ovat tärkeitä. En kuitenkaan osaa olla vihainen ja aina kun yritän ihan periaatteesta näyttää vittuuntuneelta ympäristööni, niin ystävät nauravat minulle ja sanovat minua söpöksi. Ei ole meikäläisen vahvuuksia tuo vihanpito. Kävimme hakemassa liput huomiseen elokuvaan. Menemme porukalla katsomaan Hobittia. 3D (HFR) -merkintä hieman jännittää, sillä en ole ollut a) moneen vuoteen elokuvissa b) koskaan katsomassa 3D-elokuvaa ja c) HFR on vielä joku paranneltu 3D versio, joten toivotaan etten pissaa alleni.

Kommentoi   Keskiviikko 12. joulukuuta 2012 18:17

Ken kahlita voisi, sydän rinnassa toisen

http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2012/12/ken-kahlita-voisi-sydan-rinnassa-toisen.html

Mustasukkaisuus. Olen kirjoittanut tästä aiheesta aiemminkin postauksessa Rakkaus on ruma sana. Mustasukkainen ihminen ajaa käytöksellään rakkaitaan vain kauemmas. Mustasukkainen ihminen on omistushaluinen. Mustasukkainen ihminen kyselee, vahtaa ja haastaa riitaa. En ole koskaan seurustellut yhtä mustasukkaisen ihmisen kanssa kuin nyt. Kun rakkaus, menettämisen - ja jätetyksi tulemisen pelko yhdistyvät vihaan, niin siitä syntyy tunnehirviö. Kun yrittää pitää toisesta kynsin hampain kiinni ja murisee jokaiselle vastaantulijalle kuin koira, niin lopputulos on päinvastainen. Henkilökohtaisesti en jaksa enää. Olen korviani myöden kahleissa ja minua ahdistaa. Kuka soitti ? Miks sulla meni noin kauan aikaa vastata ? Mitä aiot tehdä tänään ja huomenna ? Kenen kanssa ? Ja joka kerran jälkeen hän lupaa muuttua. Hän vähättelee itseään joka asiassa ja toisessa hetkessä hän tekee marttyyrikuoleman ja leikkii puolijumalaa.
Olen yksilö. A loner. Ainakin tässä elämäntilanteessa. Jos kaipaisin holhoajaa, niin muuttaisin takaisin äitini luokse, eikä hänkään olisi yhtä jyrkkä. Elän nyt avoimessa parisuhteessa, johon mustasukkaisuus on meidät ajanut. Ei velvotteita. Tämä tuntuu hyvältä.


Typeryyksien ilmatilassa ihmisten välillä tapahtuu ihmetekoja.
Hämmästyn yhä.

Ruiskutan valoa ilmeillä kunnes luomet raottuvat itsestään.
Valveunien rauhoittavat kuvat kirjailtuna raapaisuina.
Miimikko koppinsa vankina.

Shamaani on alkoholisoitunut, voipunut jäähyväisiin.
Aseilla peilataan armoa.
Anteeksianto on heikoille.
Kärpänen elää juuri ja juuri muniakseen paskaan.

Sinun siipesi eivät ole enkelin, eivät edes linnun loukkaantuneen.
Sanasikin ovat halvaantuneita.
Ne putoavat samaan kuoppaan kansanmurhien ja johtajien, aivosi huoraavien kanssa.

Osasi on epäaforismi, lause keskellä kaikkea.
Kesken jäänyt, abortoitu suunnitelma.
Tyytyväisyys siihen mitä et saanut.
Irtoat hampaista.
Kaadut joka suuntaan.
Hylkäät luonteesi luvallisen kaipauksen;

Ruokaa, unta, seksiä...
Lunta sataa harmaanpelkosi peitoksi.

Kommentoi   Maanantai 10. joulukuuta 2012 13:50

Nälkäiset sormet ja vaiennut kitara

http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2012/12/nalkaiset-sormet-ja-vaiennut-kitara.html


Ostin ensimmäisen kitarani about kolme kuukautta sitten ja motivaatio oli huipussaan. Jossain vaiheessa oma aika ja jaksaminen jäivät. En ollut enää motivoitunut raiskaamaan sormiani nailonkieliä vasten, sillä minulla ei ollut aikaa itselleni - saatika sitten soittamiselle. Muistan, kun soitin ensimmäistä opettelemaani kappaletta äidille ja se sai hänen silmänsä kyyneliin. Muistan, kun kerroin isälle ostaneeni kitaran ja hän sanoi olevansa ylpeä minusta. Miksi ihmeessä lopettaa asia, joka saa itseni lisäksi muutkin hyvälle tuulelle ? Olen oppinut monelta ja haluan kiittää siitä. Jonain päivänä pelastan vielä maailman kitaransoitollani - tai ainakin oman maailmani. Olen työstänyt erästä kappaletta - kun saan hiottua sen valmiiksi, niin laitan DTY:hyn videon siitä.

ps. Kiitos myös teille guitarmastereille, jotka olette minua lannistaneet... And there was not a single fuck given that day.

Kommentoi   Perjantai 07. joulukuuta 2012 16:55

Kun marraskuu vaihtuu jouluksi

http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2012/12/kun-marraskuu-vaihtuu-jouluksi.html

Talvi ja pakkaset ovat taas yllättäneet suomalaiset - kuten joka ikinen vuosi aiemminkin - joten joululahjaostokset oli kalenterissa tälle päivää. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille - siis huomenna !


ppsssst. Tinky Winky all my New Rock lovers ! Ideaparkin Leather Heavenissa kaikki jäljelläolevat New Rockin kengät 99,90€ !

Kommentoi   Keskiviikko 05. joulukuuta 2012 19:30

Hassu se ovela mieli joka tämän keksi

http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2012/11/hassu-se-ovela-mieli-joka-taman-keksi.html

Totta tosiaan... Hiukset kokivat eilen muodomuutoksen - Vanhat rastat palasivat ja olo on kuin kuningattarella. " Opethia ja olutta ♥ " päivitin Facebookiini, sillä kultani on kuskaamassa porukkaa. Mie tuossa siivosin ja nyt rauhoituin kirjoittamaan. Sukkani on väärin päin jalassa ja sormeni ovat kohmeessa. Koko viimeyön kuuntelin myrkyävää tuulta kun ikkunat helisivät. "Minua pelottaa" sanoin illalla Akille. Hän varmaan pitää minua ihan nössönä. Tai söpönä. Jurpona. En tiedä siitä, mutta sen tiedän, että olen alkanut pitää hänestä joka päivä enemmän. Hän on suloinen ja kultainen. Ne pienet ärsyttävätkin asiat hänessä ovat juuri niitä joita kaipaan ollessani poissa. Hän on komea, todella komea, mutta söpö samaan aikaan. Ne koiranpennun silmät, kun ne katsovat minua aamulla, sydämeni sulaa. Hän tuoksuu hyvälle. Olen huono kirjoittamaan lässynläätä, mutta hän tietää kyllä mitä haluaisin sanoa. Olen kuin Nalle Puh; Hän tiesi mitä tarkoitti, mutta koska hän oli vain hölmö karhu, ei hän löytänyt sanoja. Hi... hassua. Rakkaus on hassua.

Kommentoi   Perjantai 30. marraskuuta 2012 17:48

Hyvää huomenta !

Heräsin painajaiseen about puoli seitsemän aikoihin ja aloin kuunnella ulkoa tulevaa jumputusta "Joillain on bileet venyny aamutunneille kun musiikki pauhaa". Herätyskello alkoi soimaan seitsemältä ja toinenkin puoliskoni kuuli saman musiikin tulvivan ulkoa. Kahvien kanssa lähdimme pihamaata kohti tupakalle ja varmistetusti lukkoon laitettu ulko-ovi oli auki. Musiikki tuli autosta, jossa ei ollut edes virrat päällä. Jo itsessään kummallista tässä on se, että heräsimme ajoissa, mutta mitä helvettiä maailma ?!

Kommentoi   Keskiviikko 28. marraskuuta 2012 08:48

Olvikullalle ja niille tuhansille unettomille öille

Oi niitä märkiä viikonloppuja Orivedellä. Niiltä ei voi välttyä. Surullista mutta totta on se, että en ole tämän reilun kolmen kuukauden aikana ollut ainuttakaan täyttä viikkoa selvinpäin. Aina on syy juhlia ja hyvä sää ryypätä - Halloween, kaveri palasi Suomeen, kissan kaiman ristiäiset, otetaan nyt muuten vaan, yhet sille, on se hyvä että sataa välillä... Mikä siinä alkoholissa sitten oikein viehättää ? Humalainen ihminen on yksi ärsyttävämpiä tapauksia, mitä tiedän - Kaikki toistetaan kolmeen-kymmeneen-kahteen-tuhanteen kertaan, käsitetään asiat väärin, aletaan herkistellä, lauletaan mukana jokaisessa biisissä mikä mankasta sattuu soimaan, annetaan tyhjiä lupauksia... Voisin jatkaa tätäkin listaa loputtomiin. Kyllä se vaan aina on yhtä hauskaa ja vaikka aamulla suussa maistuu sorsa ja puolet edellisillasta on täysin pimennossa ja saatat herätä ihmisen vierestä, jonka nimeä et edes muista, niin aina se on se perus... Let's do it again ! ja mielellään heti seuraavana päivänä.

Eräänä päivänä sentään olin tyylikkäänä - ja selvinpäin - liikenteessä. Sinä päivänä eksyin jopa kouluunkin, kun poissaolotunteja kahden jakson aikana on kertynyt jo lähes 200. Uudet farkut ovat olleet mieluisat, mutta imagolasit jakavat mielipiteitä. "Ne on tosi söpöt. Ihanaa kun sä uskallat säilyttää tyylis muiden mielipiteistä huolimatta" ne sanoo. "Ota noi ny pois, ne on ihan hirveet" toiset sanoo.

Tuota edistymistä tasoittaa se, että löysin viimeyönä itseni ja poikaystäväni juomasta Captain Morgania ja olutta vielä paljon puolenyön jälkeen. Tästä syystä en sitten tänäänkään noussut sängystä ennen kahtatoista.
Isoäidinneliöistä virkkaamalla tehty uusi värikäs ja boheemi takkini keräsi katseita Tampereella mennessäni Buffaan aterioimaan ystäväni kanssa. Hinnaksi takille muodostuisi n. 350,- työtunnit ja langat ynnättyinä. Ei löydy toista samanlaista. Rakastan sitä, kiitos äiti ! ♥

Kuvataiteen kurssin lopputyöni on ollut jo kuukausia palauttamatta juuri niistä poissaoloista johtuen. Aiheena työssä piti olla oma elämä ja sekamelskahan siitä sitten tulikin. Olen luonnostellut muutakin, kuten erään kissan, jonka nimi on Miumiu. Hänellä on maailman hassuimmat tassut, joilla se aina lohduttaa minua.


One more thing... Kiroan sen päivän, kun joku keksi pistää laulavia lampaita mainokseen. Why would you do that ?!

Kommentoi   Tiistai 27. marraskuuta 2012 01:33

Facepalm

Nyt pistin penaalini murokulhoon...

Kommentoi   Keskiviikko 21. marraskuuta 2012 23:13

Paniikkinappula

Hervannassa palo työmaavalo, jota luulin jokskin avaruustieteelliseks observatorion valoks ja pari hävittäjää lensi talon yli niin Jesu paino paniikkinappulaa taas ja soitti melken itkien kaikille että maailmanloppu ja ufot tulee.

Kommentoi   Keskiviikko 21. marraskuuta 2012 23:04