Guttersniper

Tuli tuossa vuosi sitten kuunneltua Pyhimyksen Salainen maailma -lätty ja väsättyä omaa räpäytystä. Kertokaa, mitä mieltä olette!

VERSE 1:
Alkaa taas olemaan yks niitä kovii kausii
jolloin tekee mieli pitää stressist pitkää paussii
pakkaan kamat, lakkaan samat vanhat toistuvat kaavat
peilist kertoo julmaa tarinaansa länsimaiset haavat

Tän kesän reissut päätetty vetämäl tikanheittoo
Täsmäosumii kotikartalle, kyl tää pläänit peittoo
viikonloppuna löyty paratiisi Padasjoelt
jalat vanhan biitsin hiekal, ei vältytty notskin noelta

Mut minnepä tahansa päädynkään, en draamast pääse eroon
takiaisena se vaatii hyvinvoinnistani veroo
eikä helpota se lööppi ettei suomalaisii kuollut
kun Norjassa murhaaja on uuden veistoksen vuollut

Empatiasta revitään vesilinnuille leipää
kolme kertaa pinnast ennen pitkää sukellust heittää
Elämä on peli nimelt tunneälyn surma
ja ennen pitkää tajuut - se on meidän ajan Burma

CHORUS:
Hei huomenta, Suomineito
oot vuolaasti valuttanut kyyneleitä järviin
ja helmas rupee kastuun, äiti Maa vetää lärviin
Ei huomenta nää Suomineito
kun päivään uuteen heräät maksat kalliin hinnan
kun ihmiskunta tahraa sun mekkos kauniin pinnan

VERSE 2:
Sit mä yritän miettii, et missä meni vikaan
kun sametinkin vastuuntuntoisuudessani likaan
ei se norsukaan aina vapaudestaan nauti
- posliinihelvetissä suunnitelmat auki

Tähän rytmiin ja kiireeseen en vaan voi varautua
vaik virtaa vielä piisais niin en tääl saa latautua
siks kelaan että luoja, luo mut luovimaan
tää vene kauas turvaan, uomiin kaukaisen maan

Ja sen saman maan kansa raskaasti hengittää
keräämäänsä pölyä ikiomista kengistään
on pakotettu kantamaan vastuu sanoistaan
ei piiloudu vuodattamaan verta hanoistaan

Ehkä lopussa se rehellisyys alkaa vapauttamaan
ehkä hirmutöiden sponssaus tullaan lakkauttamaan
ja joskus vielä tajutaan että kärsitään
kun samaa kulunutta napanuoraa irti järsitään

CHORUS

Nyt kun puoli kahdeksalta aamulla miettii elämänsä mieleenpainuvia muistoja, niin väistämättä tulee mieleen Jim Jarmuschin (lyhyt)elokuvat. Kohtaamiset noudattavat tietynlaista kaavaa, johon varmasti useampi ihminen voi samaistua. Tässä muutamia toistuvia elementtejä.

- Kahviloiden kotoisat nurkkapöydät. Kulahtaneet, muoviset pöytäliinat. Metallin kilinä posliinia vasten ympärilläsi. Puheensorinaa. Vastaleivotun, sokerisen pullan tuoksu rantautui makuhermoihisi sillä sekunnilla, kun astuit ovesta sisään.

- Kiehtovan/fantastisen masentavan tekstin lukeminen, mikäli olit yksin ja/tai odotit seuraa. Ajoittaiset MitäKirjaaSäLuet-OtatkoLisääKahvia-VäistätköVähän -keskeytykset tuntemattomilta ihmisiltä.

- Katharsikseen pyrkivät jälleennäkemiset ihmisten kanssa, joiden vuoksi/kanssa on läpikäyty jos jonkinmoisia tunneryöppyjä, joista ei ehkäpä ole puhuttu sanaakaan.

- Todennäköisimmät sanasi kun huomasit toisen osapuolen saapuvan paikalle kahvilaan olivat pakollisten moikkausten/kättelyiden/halausten jälkeen "Vau, ootpa muuttunut - värjännyt hiuksesi tummanpunaiseksi, aiemmin olivat vaaleanruskeat" -tyylisiä heittoja. Havaittavissa pientä punaa toisen poskilla. Ei kuulemma olettanut sinun huomaavan. Tietenkin sinä huomasit. Tuollaiset yksityiskohdat tuppaavat pysymään mielessä kuin itsestään.

- Joskus keskustelu eteni huikealla flowlla pitkän aikaa, kunnes ensimmäinen laskeutunut hiljaisuus tuntui korvissasi mitä raastavimmalta meteliltä. Sitä alkoi alitajuisesti kaivamaan kännykkää taskusta/laukusta. Ei sille mitään oikeaa käyttöä ollut. Nössöä piiloutumista.

- Mielenkiintoiset ja avartavat puheenvuorot ihmisluonteesta ja sen kertakaikkisesta omituisuudesta. Jokaisella ihmisellä tuntuu olevan omanlaisensa näkökulma siitä, miksi olemme taipuvaisia ja halukkaita tekemään asioita, joiden tiedämme satuttavan muita ihmisiä. Toki siinä samalla käytiin läpi tyypilliset IhminenOnItsekäsPaska-kelat, mutta keskustelun jatkuessa huomasit, että oli tässä nyt kyllä jotain muutakin.

- Välillä kummankin osapuolen silmistä ja eleistä huokui, että se-mistä-ei-tekis-mieli-puhuu olisi nostettava pöydälle, mutta se on aina ollut vaikeaa. Mieluummin "lisää kahvia ja yksi tuoppi olutta tähän väliin, kiitos."

- Ennen kaikkea mieleen jäi hyvin hämmentäviä tapaamisia, jotka kiteytyivät muistiin useimmiten vain yksittäisinä lauseina, joita toinen sanoi - tai jätti sanomatta. Se tilanne, jossa toinen katsoi kaukaisuuteen muutaman sekunnin ajan, jonka jälkeen hän kääntyi sinuun päin esittäen jonkin merkitystä sisälläpitävän kysymyksen, johon ehkäpä haluaisit vastata uudelleen.

- Se, mitä tunsit jonkun tietyn henkilön läsnäollessa tietyssä hetkessä, oli ainutkertainen kokemus. Se saattoi olla hyytävän kylmä väristys selkäpiissä, räkäinen nauru palleassa tai kutkuttava paikka sydämessä. Yksi asia on varmaa - juuri tuota hetkeä ja tunnetta ei ollut kukaan muu kokenut aiemmin. Eikä tule kokemaankaan. Nyt olisi syytä ymmärtää, että tämä on mitä kiinnostavinta aikaa olla elossa!

(Teksti on kirjoittajan mieleen pörrännyttä puutaheinää. Tämän bloggauksen piti olla vain muutaman sanan mittainen rustaus, joka yltyikin muisteluiden ohella suuremmaksi. )

Päätin lisätä tännekin erään merkintäni Huumeongelma-blogistamme, sillä porttiteoria tuntuisi olevan tänäkin päivänä yksi juurtuneimmista argumenteista, joka päihdepoliittisella väittelyareenalla vielä tänäkin päivänä esiintyy.

--

YLEISTÄ

Porttiteorialla tarkoitetaan teoriaa, jonka mukaan tietyn päihteen käyttö toimii "porttina", joka ennen pitkää johtaa muiden, vaarallisempien päihteiden käyttöön. Yleisimmin puhutaan nimenomaan kannabiksen johtavan ajan kanssa esimerkiksi heroiinin käyttöön.

Menkäämme siis suoraan asiaan. Kestääkö porttiteoria lainkaan kriittistä tarkastelua?

Lyhyt vastaus:

Yhdelläkään päihteellä ei ole todettu olevan psykofarmakologista ominaisuutta, joka saisi käyttäjän himoitsemaan jotain täysin toista päihdettä. Tällaiseen asiaan vetoaminen on uskomista noituuteen, ei lääketieteeseen. Mikäli porttiteoria pitää paikkansa, se ei todellakaan johdu kannabiksen farmakologisista ominaisuuksista.

Useimmin käytetty argumentti porttiteorian puolesta on se, että monet muihin huumeisiin addiktoituneet ihmiset ovat ”aloittaneet” kannabiksesta. Totuus on kuitenkin se, että useimmat heistä ”aloittavat” alkoholista ja tupakasta. Vaikka tämä väite olisikin totta, ei se havainnollistaisi kausaliteettia millään tavalla. Yksinkertaisimman ja todenmukaisimman selityksen mukaan vaarallisia tai vaarallisina pidettyjä asioita tekevät ihmiset ovat alttiimpia tekemään myös muita vaarallisia tai vaarallisena pidettyjä asioita. Esimerkiksi epäpuhdasta heroiinia epäpuhtaalla piikillä käyttävä narkomaani on kaikella todennäköisyydellä käyttänyt tai ainakin kokeillut kannabista – yleisintä laitonta päihdettä – ennen kuin on alkanut käyttää heroiinia. Kannabiksen käyttö on siis vain ja ainoastaan yksi asia pitkässä listassa, eikä tällä perusteella voi muodostaa minkäänlaista syy-seuraussuhdetta. Tällainen väite on ehkäpä paras esimerkki ”post hoc ergo propter hoc”-argumentointivirheestä, jolle ei ole sijaa loogisessa väittelyssä.

Pidempi vastaus edellyttää syventymistä porttiteorian historiaan ja aihetta käsitteleviin tieteellisiin tutkimuksiin. Mikäli aihe kiinnostaa, suosittelen jatkamaan lukemista. Seuraavat asiat ovat hyvin mielenkiintoisia, eikä niitä ole selvästikään alleviivattu tarpeeksi, koska porttiteoriaa puolustellaan edelleen hyvin itsevarmaan sävyyn.

HISTORIAA JA FAKTOJA

Porttiteorian historia on kauaskantoinen. Hamppu oli George Washingtonin aikana ensisijainen ja Thomas Jeffersonin aikana toissijainen viljelyskasvi, joka siis on ollut Yhdysvalloissa jo pitkään aiheuttamatta yhteiskunnan tuhoutumista. Jokaisen silloisen purjelaivan rakentamiseen käytettiin tonneittain hamppua. Hampun kasvattaminen oli merkittävä elinkeino. Vaikka kannabista kasvatettiin laajalti, ei syytöksiä sen johtamisesta vaarallisempiin huumeisiin ollut olemassakaan. (2,3,5,10) Tässä vielä lisätietoa hampun historiasta ja sen monipuolisesta käytöstä, mikäli aiheesta kiinnostui.

http://www.hempcompany.ie/9images/hemp_uses.gif
http://emperor.wikidot.com/luku-1

Vuonna 1910 alettiin puhua meksikolaisen tai “meksikanisoidun” ruoan syömisen toimivan askelmana kohti opiaattiriippuvuutta. Ajatus oli pääpiirteittäin lähtöisin Yhdysvalloissa vaikuttaneesta puritanismista, jonka mukaan nautinto on syntistä ja johtaa jatkuvasti suurempien nautintojen tavoitteluun. Esimerkiksi halu syödä tulista ruokaa johtaisi pakon sanelemaan himoon käyttää oopiumia. (1)

Vuonna 1920 useat osavaltiot kielsivät kannabiksen siinä uskossa, että heroiiniriippuvuus tulisi johtamaan kannabiksen käyttöön. Tämä on nykyisen porttiteorian täydellinen vastakohta! (2,3)

Kannabis oli maailmanlaajuisesti tunnettu ja sitä käytettiin lukuisissa lääkevalmisteissa satoja vuosia ennen porttiteorian syntymistä. Kannabista on tutkittu ja käytetty niin pitkään, että jo 1930-luvulla olisi selvästi tiedetty, mikäli kannabiksen käytöllä ja vaarallisemmilla huumeilla olisi kausaalinen yhteys. (7,8)

Vuonna 1937 Harry Anslinger – liittovaltiollisen huumausaineviraston johtaja – todisti kongressin edessä, että kannabiksen ja heroiinin välillä ei ole minkäänlaista yhteyttä. Anslinger kuitenkin halusi kriminalisoida kannabiksen, koska se aiheutti hänen mukaansa hulluutta, rikollisuutta ja kuolemia. Hän perusteli väittämiään antamalla esimerkkitapauksen kahdesta nuoresta rakastavaisesta, jotka sekosivat jointin polttamisesta niin pahasti, että he karkasivat maailmalle ja menivät naimisiin. Yksikään Anslingerin antamista perusteluista ei ollut yhtään sen järkevämpi. Anslingerin väitteitä todistaneet hampputeollisuuden edustajat olivat täysin yllättyneitä ja hämmentyneitä kuullessaan, että joku voisi tällä tavalla tehdä laajalle levinneestä ja yleisestä viljelyskasvista vaarallisen huumeen. AMA (American Medical Association) tuli kuitenkin siihen lopputulokseen, että ei ole olemassa minkäänlaista todistusaineistoa siitä, että kannabis olisi vaarallinen huume. Tästä huolimatta hampun viljely Yhdysvalloissa kiellettiin. (2,3,4)

Toisen maailmansodan aikana (1943) Yhdysvaltain valtiojohto kannusti maanviljelijöitä kasvattamaan hamppua, koska se oli elintärkeää valtion sotapyrkimykselle. Kampanja tunnetaan nimellä ”Hemp for Victory.” (2,3,10)

Vuonna 1944 La Guardia-komitean raportti kannabiksesta varmisti Harry Anslingerin lausunnon—kannabiksen ja heroiinin välillä ei ollut mitään yhteyttä. Samalla raportti mitätöi Anslingerin väitteet tuodessaan esille sen, että kannabis ei aiheuta lainkaan väkivaltaisuuksia. Kannabiksen myönteisiä vaikutuksia tuotiin runsaasti esille. (6)

Vuonna 1951 Anslinger oli todistajana vaatimassa kovempia huumelakeja. Juuri ennen Anslingerin todistusta liittovaltiollisen addiktiota koskevan tutkimusohjelman johtaja todisti tietävänsä varmaksi sen, että kaikki Anslingerin antamat syyt kannabiksen kriminalisoinniksi vuonna 1937 olivat täysin tekaistuja. Tutkimusryhmä tiesi varmaksi sen, että kannabis ei aiheuttanut hulluutta, rikollisuutta tai kuolemia. Anslingerille ei jäänyt jäljelle perusteluja puolustaa huumelakien tiukentamista, joten hänen täytyi tekaista lisää todisteita; samalta istumalta Anslinger päätti ilman minkäänlaisia todisteita julistaa kannabiksen käytön selvästi johtavan heroiiniriippuvuuteen. Tällä toiminnalla hän oli suorassa ristiriidassa vuoden 1937 lausuntonsa kanssa. Tämä on säilynyt Yhdysvaltain kannabiskiellon perustana nykypäivään asti. (2,3)

Vuodesta 1951 asti liittovaltiolliset huumausaineviranomaiset ovat yrittäneet tukea porttiteorian myyttiä väitteillä, joita jo aiemmin käsittelin lyhyessä vastauksessani.

Vuonna 1970 Kanadan valtiojohto teki suurimman tutkimuksensa aiheesta, eikä löytänyt minkäänlaista yhteyttä kannabiksen ja heroiinin välillä. (9)

Vuonna 1972 Yhdysvaltain valtiojohto teki suurimman tutkimuksensa aiheesta, eikä löytänyt minkäänlaista yhteyttä kannabiksen ja heroiinin välillä. (8) Consumers Unionin teettämä kaikkien aikojen suurin aihetta koskeva tutkimus – joka julkaistiin samana vuonna – tuli samaan lopputulokseen. (5)

Ainoa syy kannabiksen laittomuudelle on silkkaa hulluutta: Kannabis (pitää sisällään myös teollisuushampun) kiellettiin aikoinaan, koska ”kaikki meksikolaiset ovat hulluja, ja kannabis on se asia, joka tekee heidät hulluiksi.” Tohtori James C. Munch, Yhdysvaltain virallinen kannabisasiantuntija välillä 1938-1962, todisti oikeudessa valan vannottuaan, että kannabis oli muuttanut hänet lepakoksi. Tohtori Munch tuki myös erään murhasta syytetyn henkilön puolustusta, jossa murhaaja vetosi mielenterveysongelmiinsa, jotka kuulemma johtuivat olemisesta samassa huoneessa kannabispussin kanssa. Hänet vapautettiin syytteestä ”kannabiksen aikaansaaman hulluuden” vuoksi. (2,3)

LOPPUSANAT

Ajatus porttiteoriasta pohjautuu enemmän hysteriaan ja ”Reefer Madness”-propagandaan kuin tieteeseen. Arvostettu Reason-lehden kolumnisti Jacob Sullum on nimennyt tähän pelonsekaiseen ilmiöön uskomisen ”voodoo-farmakologiaksi”. On toivottavaa, että jonain päivänä tähän ”teoriaan” vetoaminen lopetetaan ikuisiksi ajoiksi. On olemassa niin valtavasti kattavaa tutkimustietoa porttiteoriaa vastaan, että en voi muuta kuin hävetä ihmisiä, jotka edelleen käyttävät porttiteoriaa pätevänä argumenttina kannabiksen käyttöä tai sen laillistamista vastaan.

KIITOKSET

Haluan kiittää DrugLibrary-sivuston ylläpitäjä Clifford Schafferia kaiken tiedon kasaamisesta ymmärrettävään pakettiin. Herran tekstejä on aina ilo lukea ja suomentaa.

VIITTEET

Kaikki viitteet ovat luettavissa osoitteesta http://www.druglibrary.org/schaffer/history/history.htm

(1) Themes in Chemical Prohibition, NIDA Conference Report, 1979
(2) History of the Marijuana Laws, speech to the 1995 California Judges Conference, by Professor Charles Whitebread, USC Law School.
(3) Forbidden Fruit and the Tree of Knowledge: The Legal History of American Marijuana Prohibition, Professors Richard Bonnie, and Charles Whitebread.
(4) Transcripts of the Congressional Hearings for the Marihuana Tax Act of 1937, see transcripts of Harry Anslinger's testimony.
(5) Marijuana in the New World, from The Consumers Union Report on Licit and Illicit Drugs, 1972. Also found under Major Studies of Drugs and Drug Policy.
(6) LaGuardia Committee Report on Marihuana - Also found under Major Studies of Drugs and Drug Policy.
(7) Cannabis Fluid Extract, From the Parke, Davis & Company 1929-1930 physicians' catalog.
(8) History of the Medical Use—From Marihuana, A Signal of Misunderstanding, by the US National Commission on Marihuana and Drug Abuse, 1972—Also found under Major Studies of Drugs and Drug Policy.
(9) Canadian Government Commission of Inquiry into the Non-Medical Use of Drugs, (The Le Dain Report) - Also found under Major Studies of Drugs and Drug Policy.
(10) Transcript of Hemp for Victory, US Dept of Agriculture Film, 1942.

Teksti (ja muita päihdepolitiikkaan liittyviä kirjoituksia) luettavissa paremmassa muodossaan täältä: http://huumeongelma.blogspot.com/2010/11/porttiteoria.html

http://www.mikseri.net/playsong.php?id=439277

Tässä hieman maistiaista uudesta sävellyksestäni, kuunnelkaa ja antakaa palautetta! ^_^

http://irc-galleria.net/user/Guttersniper/blog/48946460-5-aivojemme-tajunnanrajayttavaa-tapaa-vaaristella-todellisuutta-osa-1

Suomensin Crackedista äärimmäisen mielenkiintoisen artikkelin. Lukekaa, kommentoikaa joko galtsuun tai tänne ja muistakaa mainostaa. <3

No niin, lupasin teilata SportingAndPeacen tekstin (1), jossa hän esittää kritiikkiä evoluutioteoriaa kohtaan. Katsotaan, kuinka hyvin äijän väitteet kestävät tarkastelua!

Otsikko: "SELITTÄÄKÖ EVOLUUTIOTEORIA SITTENKÄÄN KAIKKEA?"

Hmm, no onko evoluutioteoria koskaan väittänyt selittävänsä kaikkea? Se vain demonstroi meille sitä tosiasiaa, että geenipooli muuttuu sukupolvien myötä. Sen mekanismit (luonnonvalinta, mutaatiot, geneettinen ajautuminen jne.) antaa tälle geenipoolin muuttumiselle rakenteen, koodin. Vaikka tämä selittääkin meille valtavasti asioita, niin kaikkea se ei voikaan selittää. Siksi tieteellä on lukuisia haaroja aina eksaktista matematiikasta luonnontieteisiin.

"Vallalla oleva tieteellinen käsitys maailman synnystä pohjautuu evoluutioteoriaan..."

Heti metsään - ja pahasti. Vallalla oleva tieteellinen käsitys maailman synnystä pohjautuu alkuräjähdysteoriaan, joka ei sekään kerro maailman tai universumin "synnystä", vaan se pikemminkin avartaa meille, miten kaikki universumimme hiukkaset ovat järjestäytyneet sellaisiksi kokonaisuuksiksi, jollaisina havaitsemme ne.

"...joka selittää, että ihminen on vuosimiljoonien aikana jalostunut tällaiseksi kuin me nyt olemme. "

Jalostus on organismin kehittämistä tiettyyn suuntaan keinotekoisesti, eli tavallaan ihmisen tietoisesti ohjaamaa ja nopeuttamaa evoluutiota. (2) Toistaiseksi ihminen ei ole kuitenkaan itseään jalostanut. Nyt voi kuulostaa siltä, että nussin pilkkua, mutta jalostuksesta ei nyt vain voi puhua. Pointtini on kuitenkin se, että miten tällaisen ihmisen - joka ei siis tiedä biologian peruskäsitteitä - väitteitä voisi ottaa tosissaan?

"Tuo teoria sulkee pois armottomasti kuvan armollisesta maailman Luojasta lajien Luojana sekä täten pyrkii kitkemään pois ihmisen perimässä olevan "uskonnollisuuden" siinä kuitenkaan onnistumatta."

Yrittäkääpä arvata, kuinka oikeassa ylläoleva väite on? Aivan, ei ollenkaan! Evoluutioteoria ei millään sulje pois jumaluskoa. Suurin osa kaikista kristityistä uskoo Jumalan startanneen evoluution. Tällöin puhutaan teistisestä evoluutiosta. Tällainen näkemys ei ehkäpä ole kaikista tieteellisin, mutta on selvä todiste siitä, että evoluutio ei sulje pois kuvaa maailman Luojasta, jos sellaisen haluaa mielessään säilyttää.

"Jos ihminen on jalostunut vuosimiljoonien aikana, eikä täten Raamatun ilmoitus lajien synnystä pidä paikkaansa, niin miten on selitettävissä ihmislajille tyypillinen halu uskoa johonkin korkeampaan? Miksi se on säilynyt niin voimallisena aina näihin päiviin asti ellei sillä olisi mitään merkitystä? "

Uskonto on pitkään ollut osa ihmisluontoa ja aivomme on kehittynyt luomaan päähämme mitä omituisimpia harhaluuloja. Ihminen on aina ollut utelias olento, vaikka hänellä ei vielä ollutkaan mahdollisuutta löytää mitä erilaisimmille, ihmeellisille asioille faktapohjaista selitystä. Jollain tämä uteliaisuuden luoma aukko oli täytettävä, ja tässä vaiheessa kuvaan astuu se jumalhahmo, johon kyseinen henkilö uskoo.

Juuri tämän vuoksi jumalat olivat vuosituhansia vastuussa salamoista, kulkutaudeista ja luonnonkatastrofeista. Näille asioille löydetään kuitenkin jatkuvasti täysin luonnollisia selityksiä, jotka eivät kieli yliluonnollisen jumalolennon olemassaolosta mitään. Jumalallisten tekojen arkisto pienenee pienenemistään, koska sitä ei enää tarvita. Yhä suurempi osa suomalaisista eroaa myös kirkosta (3), ja yhä useammista valtioista on tullut ajan saatossa jatkuvasti uskonnottomampia. (4)

"Puhuttaessa eläimistä evoluutio selittää niiden tekemiset vaistonvaraisiksi, jotka ovat jalostuneet ajan saatossa palvelemaan juuri kyseistä lajia niiden kamppaillessa eloonjäämisestä. Heikot lajit ovat täten joutuneet väistymään vahvempien tieltä ja ne lajit jotka ovat säilyneet aina näihin päiviin asti ovat jalostuneet vahvoiksi juuri perimänsä tähden."

Evoluutio ei selitä kaikkia eläinten tekemisiä vaistonvaraiseksi toiminnaksi. Yli 18-kuukautisten ihmislasten, ihmisapinoiden (paitsi gorilloiden), pullonokkadelfiinien, kyyhkysten ja norsujen on kaikkien havaittu läpäisevän peilitestin, mikä kielii lukuisten eläinlajien itsetietoisuudesta. (5) Se, onko tämä toiminta vaistonvaraista (ihmisten toiminta mukaanlukien), on taas täysin toinen väittelyn aihe.

Loppu on muuten ihan jees, mutta jalostumisesta ei voi puhua. Lisäksi evoluutio ei karsi "heikompia" lajeja pois. Lajit voivat olla kuinka älykkäitä, kuinka vahvoja ja kuinka nopeita tahansa, mutta selviytyminen riippuu vain ja ainoastaan ympäristöön sopeutumisesta. Sopeutumiskykyisimmät selviävät, ja niiden geenit jatkavat matkaansa.

"Jos uskonnollisuus (halu uskoa johonkin korkeampaan) olisi ollut heikko ominaisuus ihmisillä, olisi se varmasti evoluutioteorian käsityksen mukaan jalostunut pois vuosituhansien saatossa. Näin ei ole kuitenkaan käynyt ja sopiikin kysyä evoluutioteorian kannattajilta syytä moiseen!"

Evoluutio ei tarkoita sitä, että kaikki "hyödyttömät" ominaisuudet (etenkin kulttuurilliset) karsiutuisivat ajan kanssa kokonaan pois. Tämän vuoksi perimämme sisältää paljon nk. roska-DNA:ta (6), josta ei liiemmin haittaakaan ole geenien selviytymiselle. Kulttuurigeenit eli meemit toimivat kuitenkin hieman eri tavalla kuin geenit. Ne iskostuvat tajuntaan vain ja ainoastaan, mikäli tällä toiminnalla on ihmisen tahtoon ja mieleen vaikuttava päämäärä. Kuitenkin se, ovatko nämä kaikki memeettiset ominaisuudet (esimerkiksi uskonnot ja muu halu uskoa todistamattomiin asioihin, kuten vaikkapa kummituksiin) hyväksi meille, onkin jo aivan toinen väittelynaihe. Itse sanoisin voimakkaan uskonnollisuuden olevan tieteellisen kehittymisemme hidaste, ja tästä voisi heittää todisteeksi vaikkapa Galilein tapauksen (7).

"Ehkä uskonnollisuus, halu uskoa maailmankaikkeuden Luojaan kaiken alkulähteenä, sittenkin on juuri se voimavara joka on auttanut ihmislajia selviytymään vuosituhansien saatossa aina näihin päiviin asti, vaikka evoluutioteorian kannattajat ovat tarkoituksella jättäneet sen vähemmälle huomiolle. "

Mukavaa mitäjossittelua vailla erityisiä todisteita. On kuitenkin oletettavaa, että uskonnollisuudesta on jossain vaiheessa ollut hyötyä, mutta mitä enemmän saamme todellisuuden luonteesta selville, sitä merkityksettömämmältä uskonnolliset viitekehykset tuntuvat.

"...onko kysymyksessä sittenkin eräänlainen vaisto jonka tarkoituksena on kertoa ihmiskunnalle se, että maailmaa hallitsevat sittenkin "korkeammat voimat" sekä täten antaa vastaus elämän peruskysymyksiin kuten; Miksi olemme täällä ja minne olemme menossa?"

Tällainen näkökanta harvemmin herättää mitään muuta kuin kysymyksiä ja näennäisiä vastauksia. Yhden uskonnollisen kirjan oppi on siis tämän mukaan oikea. Minkä uskonnon? Eri uskonnot antavat erilaisia ja toisiinsa nähden ristiriitaisia vastauksia, ja jos perusteluna niihin uskomiseen käytetään niinkin köykäistä oljenkortta kuin uskontojen yleisyys maailmalla, niin johan tallaillaan heikoilla hangilla. Etsimme vastauksia pronssikautisesta, ihmisten kirjoittamasta kirjasta, joka sitten vain sattuu olemaan jollain käsittämättömällä tavalla todiste Jumalan olemassaolosta. Jos minä kirjoitan kirjan kuussa asustavasta murmelilajista, niin onko kuumurmeleita silloin olemassa?

Kaikkialla maailmassa puhutaan myös kummitusjutuista - eikö niidenkin painoarvo tulisi ottaa huomioon? Pitäisi, ja niin on tehtykin sekä uskontojen että kummitusjuttujenkin suhteen. Lopputuloksena ollaan päädytty siihen, että näiden asioiden esittämiseen faktana ei vain satu olemaan varteenotettavaa todistusaineistoa.

Tästä eteenpäin merkinnän teilaaminen muuttuu aika surkuhupaisaksi.

"Raamattu antaa vastauksen ihmislajin syntyyn, sen olemassaoloon ja tarkoitukseen sekä se antaa myös vastauksen siihen, miksi ihmislajilla on taipumuksena halu uskoa johonkin korkeampaan. "

Oi, odotan innolla! Itse en tällaista vastausta löytänyt, vaikka olenkin Raamatun kannesta kanteen lukenut.

"Se antaa tyydyttävän vastauksen ihmislajille tyypilliseen uskonnollisuuteen selittäen, että Jumala on laittanut iankaikkisuuskaipuun jokaisen luotunsa sydämeen, että he etsivät Jumalaa (Saarn.3:11 / Apt.17:26-27)."

... Voi helvetti. Kuinka ympäripyöreän logiikan omaava ihminen pitää olla voidakseen pitää tätä _tyydyttävänä_ vastauksena? Jumala nyt vain sattui laittamaan kaipuun ihmisten sydämeen, jotta me kaipaisimme häntä? Ei tuo ole mikään vastaus, kun alkuasetelmakin on jo niin päin persettä. Mitäpä, jos se Jumala nyt todistettaisiin alkuun?

Katsotaanpa tuota saarnaajan kirjassa olevaa tekstinpätkää.

Saarn.3:11 : "Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua."

Hohhoijaa. Tuossa ei puhuta edes mistään iankaikkisesta _kaipuusta_, niin kuin kirjoittaja väittää. Ja miten vastaus, jossa sanotaan ettei ihminen tule käsittämään lukuisia asioita, voisi saada meitä käsittämään juuri näitä kyseisiä asioita?

Apt.17:26-27 : "Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat, jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet."

Tarvitseeko minun edes kritisoida tätä? In short: Ei mitään loogista vastausta, joka olisi käytännön tai teorian tasolla millään tavalla hyödyllisiä sovelluksia mahdollistavaa.

Lopputeksti onkin sitten sentimentaalista paatosta kristinuskon erinomaisuudesta, mutta tämän vielä otan tarkkailun alle:

"tämä ajallinen elämä on sittenkin vain läpikulkuportti iankaikkiseen elämään ja tällöin usko maailman Luojaan ei olekaan enää heikkous, vaan se voimavara joka kantaa meitä aina kuoleman porteille asti."

Lapset, tämän tunnin opetus on siis se, että tämä nykyinen, ajallinen elämämme on vain ja ainoastaan hidaste, johon kannattaa asettaa ikivanhan kirjan tarkoituksettomia rajoitteita. Kyllä täällä maan päällä kannattaa alistua ja kumarrella valtion rahoittaman kirkon konservatiivisia rajoituksia, kuoleman jälkeen se kiitos seisoo, kunhan vain tämän mitättömän elämänne ajan olette kilttejä, pikkuisia pelinappuloita! Kuinka suppea tapa nähdä todellisuus sumuisen filtterin läpi. Jos jossain vaiheessa vastaanotan isän roolin, en koskaan tule antamaan tällaista moraaliopetusta lapsilleni. Mieluummin annan heidän toteuttaa itseään mitä luovimmilla tavoilla ja suoda kaikille muille saman oikeuden.

Peace out,
Joonatan

--

Lähteet:

1. http://kuvake.net/blogs/view.php?id=251389
2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalostus_%28biologia%29
3. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/kirkosta_eroaa_yha_useampi_suomalainen_459568.html
4. http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=111885128
5. http://www.sciencedaily.com/articles/m/mirror_test.htm
6. http://en.wikipedia.org/wiki/Junk_DNA#Junk_DNA
7. http://fi.wikipedia.org/wiki/Galilei#Se_liikkuu_sittenkin

Kaipaan ystävää tässä rauhallisuudessa
saavuttaakseni täyden kesän
Näin jotain tajunnalleni tarkoittamatonta
ja nyt se on polttomerkki verkkokalvossani.

Suloiset, seikkailunhaluiset mielemme
ovat huumaavan varmuuden lumoamia
kunnes tytöt löytävät sisällään piilevän naisen
joka muuttaa heidät

Jumalattariksi
jotka heräävät jokaiseen aamuun
ammentaen olemiselle ripauksen merkitystä

Jumalattariksi
jotka vaipuvat painajaisuniinsa
etsien turvapaikkaa myrskyjen tyynistä silmistä

Jumalattariksi
Jotka lepäävät sängyillämme hiljaisuus huulillaan
vietellen meidät väistämättömään sirpaloitumiseen

Jumalattariksi
Jotka saavat muistomme haukkomaan henkeä
potkien jokaisen sydämen tunnottomaksi

Jumalattariksi
joille menneisyys on uusiutuva luonnonvara
joka näyttäytyy tulevaisuuden vaietessa

Minä tiedän, että suru on vain vääristynyt linssi
joka johdattelee raivomme luovuuden lähteelle

ja kerta toisensa jälkeen
yksinäisten taivaiden paino
putoaa harteillemme.

Makaan pehmeällä nurmikolla
palauttaen eksynyttä horisonttia raiteilleen

Valssasin traumojeni kanssa
paljasjaloin kylmän raudan päällä
kunnes eräs kuolevainen puhdisti loisteeni
tappavan pudotuksen yllä

Tarina, joka vastustaa paljastamistaan
Saavuttamaton uni, jonne ehkä palaan

Harvoille luetut sanat
puhalsivat minut hereille
ja havaitsin pahaenteisiä varjoja
- rakastuneita muukalaisia

Tänä aamuna olen iloinen,
että on olemassa
autioita, väkeviä aaltoja
joilla on tilaa matkustaa

Ehkäpä arvostankin tätä tyhjyyttä
sillä tiedän, että tulen rakastamaan pyyteettömästi
kaikkea sinussa

Tarkoituksemme nousee
harkittuna iäisyydessä,
kyynelehtiköön silmämme
ajan helähdyksessä.

Maistaessamme toisiamme
jokin virkosi myrskyämään

Tunnustellessani kielelläni
henkesi luolastoja
luontoäiti loihti verestämme juotostinaa
ja kolvasi meidät eristyksestä ykseyteen

Muotouduimme
väkevästi supistelevaksi
tulvivaksi kanavaksi

ja se jokin lipui vatsojamme pitkin
rakastelevien perhosten siivittämänä

Pelko teki talonvaltauksen
"Repiikö tämä olotila
kaiken säpäleiksi
yrittäessään vapautua?"

Samalla tunne huusi järjelle
"Tee tilaa uutuuden keitaalle
edes pieneksi hetkeksi,
sillä intuitio ei ole uhkapelaaja!"

Ja niin Rakkaus repiytyi irti
kohtunsa kahleista
vapautemme kätilöimänä
vahingoitt(u/a)matta

Lapsemme hiljentyi kehtoon
haaveilemaan itsensä manifestoitumisesta
ja hänen untensa valtameressä
me tanssimme liekehtivää fandangoa

Siellä me olemme
valovuosien päässä
pahuuden kolminaisuudesta
Saatanasta, Echelonista ja Isoveljestä

Merkityksellisyyden
keskipisteessä
antamassa
jumalille
selkähierontaa

Tässä Charlie Brookerin The Guardian-lehteen kirjoitettu erinomainen teksti, jonka päätin suomentaa astetta vapaammalla tyylillä ja pienillä lisämausteilla.

---

Olen aina ollut kevytsarjalainen. En vetänyt kunnon perseitä ennen 25. ikävuottani, jolloin illanvietto huipentui erään kiinalaisen ravintolan julkiseen laatoittamiseen. Oletko koskaan miettinyt, miltä 60 syömäpuikkoparin yhtäaikainen putoaminen kuulostaisi? Älä minulta kysy. En muista. Olin liian kiireinen miettimään moista yskiessäni mahalaukkuni kirpeää sisältöä ympäri ravintolan mattoa.

En siis ole mikään juomari. Poltin pilveä 20-vuotiaana, kuten käytännössä jokainen silloisen ikäluokkani edustaja. Se ehkäisi tylsistymistäni, mutta samalla myös aikaansaavuuttani. Ei ole järin suurta intoa ottaa itseään niskasta kiinni, kun polttelee hatsia tyytyväisenä kaksi viikkoa putkeen omalla sohvalla kuin suuntavaistonsa hukannut merileijona, pelaten samalla Super Bombermania, syöden Minstrelsejä ja hihitellen Alastair Stewartin mahtipontiselle selostusäänelle Police Camera Action!-sarjassa. Pilvi irroittaa ihmisen hetkeksi maailmasta ison PAUSE-nappulan tavoin. Lopetettuani hiisailun aloin saamaan asioita aikaiseksi. Istun yhä sohvallani pelaillen videopelejä, napsien makeisia ja nauraen töllölle, mutta jos pitääkin käväistä hakemassa maitoa lähikaupasta, niin se on erittäin pieni vaiva verrattuna siihen, että paukuissa kyseinen homma tuntuu yhtä rajulta kuin pitkä avaruusmatka Mars-planeetalle. Tämä olikin kauheinta pilvessä olemisessa: Jokaiseen iltaan kuului se väistämätön lähikauppareissu, jolloin tunsi itsensä hermoilevaksi ulkoavaruuden olioksi. Hrr - ei kiitos.

Kokeilin muitakin aineita ja huomasin, etteivät nekään sopineet minulle. Esimerkiksi LSD ei todellakaan ollut minun juttuni. Kutsukaa minua vanhanaikaiseksi, mutta jos katson seinää ja se yhtäkkiä alkaa valumaan ja liukumaan kuin öljy vedessä, niin ensireaktioni ei suinkaan ole hämmästys ja huvitus - olen pikemminkin huolestunut talon rakenteellisesta eheydestä. Hyvälaatuisin happokokemukseni koostui tunnin mittaisesta vaelluksesta ympäri uskomattoman vehreää, auringon syleilemää niittyä. Siellä sitten katselin, kuinka kuuluisien urheilijoiden nimet ilmestyivät eteeni hehkuvina, kultaisina 3D-kirjaimina. Ennen pitkää joku kuitenkin rikkoi tämän lumouksen ojentamalla minulle kupin teetä: Olinkin opiskelijakämpässäni katsomassa myöhäisillan golf-ohjelmaa BBC2:lta pienestä mustavalkotöllöstä. Siitä hetkestä lähtien tunsin olevani ansoitettuna David Lynchin Streathamiin sijoittuvassa leffassa, joka kesti kahdeksan tuntia. Jälleen kerran: hrr - ei kiitos.

Nykyään olen valinnut olla erittäin hellä maksalleni ja koko keholleni. En tupakoi, juon vain silloin tällöin, ja sahaisin mieluummin jalkani irti kuin kokeilisin mitään tuplaespressoa vahvempaa. En halua päästä pääni ulkopuolelle, koska juuri siellä elän.

Tiivistettynä: Jos jotain olen oppinut niin sen, että en erityisemmin välitä päihdeaineista. En kuitenkaan pelkää niitä - yhtä poikkeusta lukuunottamatta.

Se on ehkäpä valtion henkisen hyvinvoinnin suurin uhka, ja silti sitä on vapaasti saatavilla jokaisesta kadunkulmasta - pilkkahintaan. Tätä substanssia diilaavat ihmiset väittävät sen laajentavan tajuntaa ja vahvistavan järkeä. Käyttäjät kokevat ensiksi välittömän tunnekuohun (usein euforiaa tai sitten raivokkuutta) ja tätä tunnetta seuraa tila, jota käyttäjät kutsuvat kasvaneeksi tietoisuudeksi. Valitettavasti tämä "tietoisuus" on vain harhakuvitelma. Suurkuluttajat kokevat päätöksentekokykynsä heikentyvän, tulevat vainoharhaisiksi, vauhkoontuvat ja suuttuvat helpommin, irtautuen jatkuvasti enemmän todellisuudesta. Ääritapauksissa käyttäjien tiedetään jopa muodostavan vihaisia väkijoukkoja ja hyökkäävän ihmisten kimppuun.

Tämä substanssi tunnetaan mitä erilaisimmilla nimillä ympäri Suomea. "Hesari", "HBL" ja "Maaseudun Tulevaisuus" ovat vain muutamia esimerkkejä nimistä, mutta aineen virallinen nimi on kuitenkin "Sanomalehti".

Puhtaimmassa muodossaan sanomalehti koostuu faktojen kokoelmasta, joka pystyy hallituissa olosuhteissa aktiivisesti kohentamaan tietämystä. Valitettavasti nämä faktat ovat kuitenkin kalliita, joten aineen häikäilemättömät diilerit "jatkavat" ainetta halvemmalla materiaalilla kulujen pienentämiseksi. Esimerkkejä näistä "jatkoaineista" ovat villit mielipiteet, paskapuhe, tyhjänpäiväinen hysteria, uudelleenlämmitetyt lehdistötiedotteet, uutisen vaatteisiin puetut mainokset ja Lady Gagan pepun paljastavat valokuvat. Kovaonnisella käyttäjällä ei ole juuri lainkaan käsitystä lopputuotteen myrkyllisyydestä. Suurkuluttajat yrittävät hyväuskoisesti sulattaa aineen sisältöä vain huomatakseen myöhemmin raivoavansa epäjohdonmukaisesti joko pubeissa tai sitten netin keskustelupalstoilla. Jälkimmäinen on kasvattamassa suosiotaan.

Valitettavasti sanomalehtien väärinkäyttö on niin laajalle levinnyttä, että se on rampauttanut valtion kyvyn johdattaa ihmisiä järkevään keskusteluun "huumeidenvastaisesta sodasta". Sanomalehtien jatkuva vouhkaaminen "Meow meowista" "M-Catista" (tai mistä tahansa "katunimistä", joita oikeat käyttäjät eivät aineesta käytä) on oppikirjaesimerkki. Minulla ei ole aavistustakaan siitä, kuinka vaarallista tämä aine on, mutta korrelaatio näyttäisi puuttuvan kahden asian välillä: Kuinka suuri uhka aine uutisraporttien mukaan on vs. Kuinka valtava määrä koululaisia kyseistä ainetta uutisraporttien mukaan käyttää. Jokin tässä ei näytä täsmäävän. Sen sijaan, että saisimme selityksen, meille syötetäänkin tätä hysteeristä mainoskampanjaa aineesta, jota oletettavasti - kiitos tämän mediaraivon - on pian vapaasti saatavilla laittomilta, ei-säännöstellyiltä ja vaarallisemmilta markkinoilta. Jos olisin 15-vuotias, en kirjoittaisi tätä juuri nyt. Olisin yrittämässä ostaa "kasviruokaa" Internetistä. Ja seuraavana vuonna samoihin aikoihin olisin ostamassa ainetta pubin vessassa, jossa sen hinta on nelinkertaistunut ja sitä on jatkettu ties millä madotuspillereillä.

Henkilökohtaisesti puhuen pahimmat kohtaamani aineet ovat olleet nikotiini (järjettömän koukuttava myrkky) ja alkoholi (joka laittaa päätöksentekokyvyn heittämään häränpyllyä). Ainoa hyvä asia, jonka olen havainnut näissä aineissa, on niiden laillisuus. Jos jompikumpi tulisi laittomaksi, olisin luultavasti liuottamassa aivojani ja sokeuttamassa itseäni halvalla, laittomalla pontikalla ja puukottamassa sinua ja perhettäsi silmään rahoittaakseni tupakoinnistani muodostunutta tapaa.

Olen kuitenkin melkoisen tietämätön päihdeaineista puhuttaessa. Kuten sanoin, olen kevytsarjalainen. Voin varmasti taata päihdekokemuksieni olevan huomattavasti rajallisempia kuin keskivertojournalistin, etenkin kun lisää yhtälöön alkoholin. Joten arvatenkin nämä journalistit varmasti tietävät, mistä puhuvat.

On vaikea saada mielestään pois mielikuvaa siitä, että puolet käyttäjistä ei yritä "paeta elämiensä tylsyyttä", vaan rukoilevat pikaista vapaapäivää yhteiskunnan heltymättömästä paskapuheesta.

--

Alkuperäinen teksti: http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2010/mar/22/charlie-brooker-newspapers-dangerous-drug