Dark_Silence

Koska edellinen blogini herätti närkästystä..

..ja oli ajattelemattomasti kirjoitettu, koska en ajatellut että sitä lukee tyyliin kukaan, ajattelin kirjoittaa uuden yhtä ajattelemattoman blogikirjoituksen tämän hetken tilanteesta, elintavoistani ja InBody-mittauksesta. Miksi? Koska edellisessä blogissani elintapojani arvosteltiin täysin tarpeettomasti vailla mitään tietoa siitä, miten minä elän ja syön. Ja se äsyttää, koska aidosti panostan ruokavalioon ja liikuntaan ihan jatkuvasti.

Kävin tänään InBody-mittauksessa. Rasvaprosenttini on mittauksen mukaan 24,7, joka käsittääkseni on naiselle varsin kelpo lukema. Lihaskunto yllätti positiivisesti vaikka osasinkin odottaa suht hyviä lukemia: koko kehon lihasmassa oli yli "normaalin" eli hyvä. Käsien ja keskivartalon lihakset korostuivat tuloksissa ja jalkojen lihakset olivat normaalilla tasolla. Sisäelinrasva oli hyvinkin sallitun alueen rajoissa. Ja olenko ennen käynyt kuntosalilla? No en, vaan olen tehnyt fyysistä työtä, ulkoillut ja retkeillyt jne.

Sitten ne elintavat. Ja epäselkeät selitykset niille miksi olen päätynyt juuri näihin ratkaisuihin. Tässä on seuraavan viikon ruokalista.

Aamuisin syön pääsääntöisesti kaurapuuroa, jossa on lisäksi kauralesettä, pellavansiemenrouhetta ja camelina-öljyä. Opiskelijalle halpaa sapuskaa joka edistää terveitä kolesteroliarvoja, koska mulla on taipumusta korkeisiin kolesteroliarvoihin ja pyrin korjaamaan niitä ruokavaliolla. Siksi proteiiniksi onkin valikoitunut aamuisin edamame-papu, joita voi kätevästi ostaa pakasteena ja sulattaa aamulla kuumalla vedellä valmiiksi syötäväksi ennen puuroa. Pavuissa ja puurossa on myös yhteensä varsin runsaasti kuitua.

Aamupäivän välipalaksi valitsin tälle(kin) viikolle porkkanoita ja Sevan-hummusta. Hyvää ja helppoa. Ja melko terveellistäkin. Saatan kyllä syödä spelttileipääkin, juuri nimittäin valmistin sitä tänään. Täysjyvää, terveellistä sekin.

Lounalla on tarjolla lohta ja oliiviöljyllä valeltuja uunikasviksia: kukkakaalia, ruusukaalia, tomaattia ja punasipulia. Kylkeen tuoretta vihersalaattia ja tomaattia.

Iltapäivällä viherpohjainen smoothie mustaherukalla, seesaminsiemenillä ja kauraleseellä.

Päivälliseksi uunijuureksia (bataatti, porkkana, kukkakaali (joo, kukkakaali ei ole juures)) ja kidneypapuja. Papuja mittasin kuivattuna noin desin per päivä. Kidneypavut ovat melko proteiinipitoisia ja niissäkin on kivasti kuitua.

Näillä pysyy kivasti vatsa täynnä ja energiaa riittää. En sen kummemmin ole kiinnostunut ketoilusta, mutta pyrin välttämään höttöhiilareita ja sokeria. Maidolle olen allerginen, joten siksi se loistaa poissaolollaan tässä listassa.

Kävin muuan vuosi sitten Susanna Tannin Eating for beauty-valmennuksen ja se on mielestäni paras valmennus mitä voi olla. Valmennuksessa pyritään löytämään juuri jokaiselle itselleen sopiva ruokavalio eikä pakoteta kaikkia samaan muottiin. Valmennuksen aikana huomasin, että juurekset on mulle tosi sopivaa ruokaa. Niitä kun syö, on energisempi verrattuna siihen, että söisi perunaa ja pastaa jne. Lisäksi etenkin pasta on eräs niistä ruoka-aineista, jotka provosoi mun endometrioosikipuja. Nykyisellä ruokavaliollani olen käytännössä kivuton.

Ainiin, tänään käytiin grilliltä hampurilaiset. Oli muuten hyvää. Kuusamosta nimittäin saa poroburgerin joka sopii mullekin, sillä en syö tehotuotettua lihaa ollenkaan.

Jaa mutta se liikunta. Yleensä mun aamu alkaa puolen tunnin rauhallisella lenkillä ennen aamupalaa. Päivässä askelia saattaa kertyä helposti 17 000, se on aika normisettiä. Vähimmillään 10 000, silloin yleensä tuntuu siltä ettei ole tehnyt mitään. Käyn monta kertaa viikossa maastossa, esimerkiksi kiipeän jonkun vaaran laelle tai muuten kävelen metsässä. Kaksi kertaa viikossa pyöräilen kuntosalille. Eli ihan nokko. :)

8 kommenttia   Sunnuntai 05. marraskuuta 2023 19:59

Painonpudotuksesta

...ja itsekurista jne.

Täällä(kin) törmää jatkuvasti itsekuriajatukseen ja luuloihin siitä, että miinuskaloreilla automaattisesti hoikistuu. Olen omalla kohdallani monesti huomannut, että se ei välttämättä pidä paikkaansa.

Aiemmin kärsin yli kymmenen vuotta raudanpuutteesta tietämättäni sitä. Eräs ongelma tuohon aikaan oli ruokavaliosta riippumaton painonnousu. Yhteensä paino nousi jo kymmenen kiloa, vaikka mitä tein. (Muita oireita en jaksa edes tähän luetella.) Rauta liittyy kilpirauhasen toimintaan ja sitä kautta voi aiheuttaa lihomista. Olin muistaakseni syönyt rautaa alle kuukauden kun paino alkoi yhtäkkiä itsestään pudota, vaikka en muuttanut elintapojani mitenkään. Se putosi sen saman 10kg jonka oli noussutkin. En olisi etukäteen uskonut, että sillä voi olla merkitystä.

Toinen yleinen luulo on se, että alikaloreilla automaattisesti laihtuu. Ihmettelin kesällä pitkään, miksi painoni ei putoa vaan jumittaa muutaman kilon päässä "ihannepainostani". Vastoin kaikkia arvojani latasin ruokapäiväkirjan puhelimeen ja ryhdyin seuraamaan syömiäni kalorimääriä. Söin keskimäärin 1600 kcal päivässä, joka oli kulutukseeni nähden aivan liian vähän. Nostin määrää keskimäärin 1900kcal päivässä ja painoa on pudonnut yli kolme kiloa muutamassa viikossa.

Mitä tästä opimme. Aina ei ole itsekurilla mitään merkitystä painonpudotuksen kanssa vaan sillä, toimiiko keho ja syökö riittävästi omaan kulutukseen nähden.

125 kommenttia   Sunnuntai 10. syyskuuta 2023 18:00

Kunhan pohdin.

Hallitus aikoo työllistää 100 000.
Työttömiä on rapiat 200 000.
Mol.fi avoimia työpaikkoja oli äsken 26 000.

Joku ei nyt ihan täsmää.
Mut hei kyllä tukia leikkaamalla asia korjaantuu. Menkää töihin!

(Ja ei, en ole itse työtön vaan opiskelen sosionomiksi, joten aihe kiinnostaa sitä kautta.)

11 kommenttia   Maanantai 28. elokuuta 2023 21:37

Tassu-uutisia

Maanantaina haimme Savukoskelta kotiin uuden perheenjäsenen, lapinporokoirapennun Lukan. Luka on nyt hieman yli kahdeksan viikkoa vanha, eli aivan vauva vielä. Elämän ensiaskeleet uudessa kodissa ovat sujuneet kohtalaisen hyvin, vaikka paljon huomaan myös unohtaneeni pentuarjesta, onhan Täplä jo pian 11-vuotias. Olemme jo harjoitelleet esimerkiksi luoksetuloa ja hihnassa kävelyä. Luka tuntuu olevan melko vahvaluontoinen poika, mutta uskon ja tiedän, että johdonmukaisella ja lempeällä kasvatuksella siitä tulee oikein hieno koira.

Täplä-vaarin elämä sen sijaan on ihan pilalla. Se ei millään halua hyväksyä uutta tulokasta vaan lähinnä välttelee ja komentelee. Onpa tässä onneksi aikaa tutustua ja tottua. Olihan sillä pitkään kaveri, kunnes Mörkö kolme vuotta sitten kuoli.

On ihanaa saada uusi pentu kasvamaan Täplän opastukseen, se kun on niin hyväkäytöksinen vanhaherra.

5 kommenttia   Lauantai 12. elokuuta 2023 18:45

Koulua ja elämää

Olen aika tyytyväinen itseeni. Aloitin ammattikorkeakoulun verkko-opinnot tammikuussa ja jäin opintovapaalle. Koulu on sujunut kaiken kaikkiaan hyvin mutkattomasti ja kevään keskiarvo onkin tällä hetkellä yli 4, eikä yksikään arvosana ole alle sen. Ainoastaan englannin kokonaisarvosana saattaa mennä sen alle, vaikka tein kyllä paljon työtä kielitaitoni edistämiseksi ja parantamiseksi. Suullisestakin kokeesta sain yllättäen arvosanaksi 4.

Olen saanut opiskella itseäni aidosti kiinnostavia aiheita ja kirjoittaa monenlaisia töitä. Psykologiaa ja siihen liittyvää materiaali on paljon. On ollut ihanaa päästä taas tuottamaan tekstiä ja viilaamaan sitä, sillä olen aina ollut siinä taitava. (Niin, Kuvakkeessa en jaksa siihen panostaa, myönnetään.) Tuntui myös mukavalta saada erään ison raportin kieliasusta erityinen kiitos ja maininta.

Ylipäätään opintovapaalle jääminen oli erittäin viisas valinta. En olisi millään kyennyt hoitamaan koulua ja töitä samaan aikaan, etenkin kun haluan oikeasti oppia nämä asiat enkä vain päästä läpi. Ylipäätään mielenterveys ja hyvinvointi on parantunut huomattavasti kun ei enää aamulla tarvitse nousta työhön josta ei yhtään pidä ja jota ei koe merkitykselliseksi saati saa edes sellaista palkkaa, että sillä eläisi mukavasti. Motivaation suhteen on tosin myös työnantajalla oma vaikutuksensa, hän kun ei vaivaudu antamaan positiivista palautetta kenellekään.

Summa summarum, elämä on tosi hyvää satunnaisista "ahdistuskohtauksista" huolimatta. Mulla on aivan ihana puoliso ja meillä paljon yhteistä tekemistä. Ulkoillaan, käydään uimassa, nauretaan superpaskoille vitseille liian kauan. Pakataan hetken mielijohteesta auto täyteen tavaraa ja lähdetään jonnekin jumalan selän taa telttailemaan. Hänellä on terve suhtautuminen alkoholiin (mikä on mulle erittäin tärkeää) ja hän on rehellinen.

Tänään alkaa koko kesän mittainen työharjoittelu. Onhan se vähän jännittävää kun en ole koskaan tämän alan töitä tehnyt, mutta eiköhän sekin mene ihan hyvin.

8 kommenttia   Maanantai 29. toukokuuta 2023 07:22

Tiesitkö, että jopa 24% nuorista tulee raiskatuksi seurustelusuhteessa?

https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/seurusteluvv_2019_verkkojulkaisu_final

Lähisuhdeväkivaltakurssin antia. Luku löytyy opuksen sivulta 24.

Minusta luku on todella järkyttävä. Koko kurssi on aihepiiriltään melko raskas, mutta jotkut yksittäiset faktat ja luvut ovat erityisen karmivia.

6 kommenttia   Keskiviikko 24. toukokuuta 2023 12:16

Burnout

Koin keväällä 2021 massiivisen burn outin, eli noin puolitoista vuotta sitten. En ehtinyt nukkua enkä syödä, ja tein pitkiä työvuoroja. Ei ollut poikkeuksellista valvoa lähes vuorokautta samoilla silmillä ja tehdä töitä yhteensä 15-20 tuntia. Pahimmillaan sain nukuttua 20 minuuttia työvuorojen välissä, sillä työajat olivat todella epäsäännölliset. Sinä iltana soitto töihin tuli klo22.20. Unta sain kymmenen maissa.
(Ajoin siis rehua kuljettavaa yhdistelmää. Auto liikkui ympäri vuorokauden, kuljettaja vain vaihtui.)

Toipuminen on ollut yllättävän pitkällinen prosessi. Menetin lähimuistini melko pahasti, ja uuden oppiminen ja ymmärtäminen oli erittäin vaikeaa, toisinaan jopa mahdotonta. En osannut enää laittaa autosta vilkkua päälle miettimättä erikseen, vaikka olin silloin ajanut ammatikseni jo monta vuotta. Täällä Kuvakkeessa ihmisten pilkka ja iva minua kohtaan aiheesta tuntui todella pahalta, kun yritin pysyä keskusteluissa mukana, ja unohdin punaisen langan puolessa välissä ja ymmärsin väärin. (Eipä sillä, että oma käytös olisi aina täydellistä, mutta toisen sairauden pilkkaaminen on todella julmaa.)

Työskennellessäni edelleen rehuautossa paniikkihäiriöni puhkesi pahana uudelleen. Varsinkaan eväitä en pystynyt enää tekemään ilman paniikkikohtausta. Myös matkat töihin saatoin itkeä että en jaksa, ja haaveilla siitä, että ajan autolla metsään niin kovaa, että kuolen, eipä tarvitse mennä töihin enää. Itkin töissä ja kotimatkalla ja kotonakin. Silloinen puolisoni ei millään ymmärtänyt tilannetta, ennenkuin lahosin totaalisesti. Senkään jälkeen hän ei ymmärtänyt, miksi en voinut vain päättää toipua ja parantua viikossa. Se pahensi tilannettani entisestään.

Tänä vuonna olen eronnut, muuttanut ja menettänyt molemmat pappani. Vuosi on ollut raskas, ja toipuminen hidastunut. Jollain tasolla kuitenkin voin paremmin ja jaksan tuntea iloa asioista. Lähimuistini palautui joulukuun tienoilla, ja kykenen taas paremmin normaaliin elämään. Toisaalta paniikkioireet tuntuvat puhkeavan helposti, ja eväiden teko on todella vastenmielistä puuhaa. Smoothieiden tekoa suorastaan vihaan, mutta ne pitävät endometrioosikipuni niin hyvin kurissa, että en luovu niistä.

Ei tässä varmaan auta kuin hiljalleen rämpiä eteenpäin. Olen löytänyt rinnalleni ihmisen, joka ei syyllistä minua mielialanvaihteluista tai ahdistuneisuudesta, vaan usein kysyy, että mikä nyt on. Eilen liikutuin sanoessani, että olen kiitollinen siitä, miten hän kohtelee minua. Hän totesi, että "En minä voi sinua tuomita, kun en tiedä mitä käyt läpi". Se on yksi kauneimmista lauseista, mitä minulle on sanottu.

30 kommenttia   Keskiviikko 21. syyskuuta 2022 15:20

Aatanan tietokone.

Kun en osaa käyttää. Hävitin koko yläpalkin (missä on siis asetukset jne) näkyvistä kun selain on auki, enkä osaa laittaa sitä enää takaisin. Ärsyttää. Joskus osasin mutta nykyään käytän konetta niin vähän.

19 kommenttia   Maanantai 28. maaliskuuta 2022 05:43

Olen hieman eri mieltä Oskarin kanssa tästä hommasta.

"Otetaan seitsemän litraa satasella kuluttava, ei erityisen taloudellinen auto, ja kehyskuntamittainen kolmenkymmenen kilometrin ajo kahteen suuntaan viitenä päivänä viikossa.

Vertailun vuoksi: keskimääräinen suomalainen työmatka on ollut vuonna 2015 vain puolet siitä eli 14 kilometriä.

Yhteensä viikossa kertyy 300 kilometriä työmatka-ajoa ja kuluu 21 litraa bensiiniä. Kun bensiinin hinta on noussut koronakriisiä edeltäneestä tasosta noin 35 senttiä litralta, siitä johtuvaa rahanmenoa tulee reilu seitsemän euroa aiempaa enemmän.

Kuukaudessa tämä tekee noin 29 euroa, mikä on hieman yli prosentti suomalaisen mediaanipalkasta ja selvästi alle prosentti keskipalkasta.

Hieman paremman kaljatuopin tai juustokimpaleen kokoinen lisäkulukin viikossa saa silti järkevät aikuiset huutamaan kuin pikkulapset. Yhyy yhyy, tulkaa auttamaan hallituksen tyttökommunistit, markkinatalous kiusaa."

Tämä laskelma on suuntaa-antava:
Viime talvena ajamani "rehurekka" kulutti keskimäärin 55 litraa sadalla kilometrillä. Työvuorolle kilometrejä kertyi pyöreästi 400-650, joten otetaan siitä keskiarvoksi vaikkapa 500km. Eräiden löytämieni lukemien perusteella dieselin hinnannousu on samaa luokkaa. Kerrotaan 5x55, saadaan 275 litraa. Se kerrotaan vielä 0,35:llä, jolloin tulokseksi saadaan 96,25e. Lähes sata euroa siis. Työvuoroja vuorokauteen mahtui kaksi, ja rekka liikkui yleensä vähintään 1000 kilometriä vuorokaudessa. Vuorokauden kulut ovat siis nousseet miltei 200 euroa, mutta rahtihinnat eivät ole nousseet.

Tietenkään hallitus ei mitään raakaöljyn hinnalle mahda, mutta tällaiset kehän sisäpuolella asuvat Oskarit saavat veren kiehumaan.

"Silti hätä on hyväksytty pääministeritasolta. Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että valmisteilla on arviolta sadan miljoonan euron tukipaketit. Toiset suunnitelmataloudet ovat parempia kuin toiset."

Eivätkö he näe, että vaikutukset ovat huomattavasti suuremmat kuin se, että Marjatan työmatkakustannukset kasvavat 30 eurolla kuukaudessa? Eivätkö he ymmärrä, että moni ihminen joutuu ajamaan toiselle paikkakunnalle työn takia, koska muutto ei ole aina mahdollisuus? Silloin työmatkaa kertyy rutkasti enemmän kuin 14 kilometriä.

Voidaan toki ajaa suomalainen logistiikka nurin ja korvata se ulkomaalaisilla firmoilla. Eihän se Oskaria liikuta, kun Sodankylään ei enää Keskon ruokarekka kulje. Enkä mitenkään halveksu ulkomaalaisia kuskeja, mutta totuus on, että Girtekan kaltaisissa yrityksissä työolot ja välineet ovat kurjia.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b901c60-79ec-4851-820b-238231fe89ba

22 kommenttia   Torstai 17. helmikuuta 2022 07:59

Koska olemme aina viisaampia kuin "muut".

"Ihmisen mieltä vaivaa myös itsekeskeisyysharha. Itsekeskeinen ajattelu saa meidät uskomaan, että olemme keskimääräistä autonkuljettajaa parempia, tai että meillä on parempi huumorintaju kuin ihmisillä yleensä. Ajatus on inhimillinen, mutta totuus on, että ihmiset ovat hämmästyttävän samanlaisia ja toimivat hyvin ennalta arvattavasti.

Luotamme yleensä liikaa siihen, mitä uskomme tietävämme. Aliarvioimme puutteitamme ja yliarvioimme tietojamme. Samoin aliarvioimme sattuman merkitystä tapahtumissa ja analysoimme tapahtumia jälkiviisauden harhaisella varmuudella. Emme näe ilmeistä, emmekä näe sitä, ettemme näe. Aivan liian usein luulemme itsestämme liikoja."

S.184
Terho Miettinen/ Raija Pelli
Harhaanjohtajat

6 kommenttia   Keskiviikko 26. tammikuuta 2022 14:28

« Edellinen sivu | Seuraava sivu »